Fantastista elämää

Sain kuin sainkin puhuttua Aleksin ympäri lähtemään minun kanssani elokuviin katsomaan Anna Kareninaa! Ehtoina tosin olivat, että en halua kuulla yhtäkään huokausta, negatiivista kommenttia tai muuta kökköä. On tosi ärsyttävää katsoa ja keskittyä johonkin elokuvaan kun joku alituisesti kommentoi tai huokailee (esim. kun katsottiin Twilight-leffoja... No, ehkä ne ansaitsikin kaikki kommentit.) Huokauksia kuulin kyllä leffassa, mutta en kyseisen herran puolesta vaan takana istuvan miehen suusta. Taisi olla sen mielestä pelkkää tuskaa...
Elokuva oli aika hyvä, lavastus oli hoidettu kiehtovaksi osittain teatterityyliin. Tarinasta oltiin saatu yllättävän yhtenäinen vaikka tapahtumista ehkä noin kolmannes oli leffaan päässyt kirjasta. Aika monta henkilöhahmoakin oli karsittu pois. Tottahan se on, että jos kaikki tapahtumat olisi ängennyt tuohon niin 2h 20 min sijaista kesto olisi varmaan ollut lähempänä kahdeksaa tuntia. Mikä minua harmitti eniten oli se, että kirjassa Anna Kareninan hahmo oli hieman täyteläisempi ja leffassa (näyttelee Keira Knightley) Anna oli tosi laiha. Lisäksi jotkut asiat, kuten Annan ja Aleksei Kareninin keskinäinen suhde, jäi hieman hämäräksi. Mutta kaikenkaikkiaan en kokenut elokuvaa rahojen tai ajan tuhlaukseksi.

Olin kyllä taas maailman fiksuin... Silitän petivaatteet lähes aina (vaikka sisareni ei sitä voikkaan uskoa, hmh!) kun olen ne pessyt, koska ne tuntuvat paljon paremmilta sileinä. Vaatiihan se monta minuuttia aikaa elämästä ja on kaikinpuolin aika rasittavaa puuhaa, mutta kaikki se on sen arvoista. Niin koitti taas se aika kun pääsin ottamaan silityslaudan sekä -raudan kaapista ja koettelemaan hermojani. Fiksuna tyttönä ajattelin yhdistää epämukavaan puuhaan jotain kivaa, joka veisi ajatuksia edes vähän pois työstä. Telkkarista tuli sopivasti Emmerdale (olen jotenkin mystisesti ajautunut TAAS sen pauloihin... Harvinaisen koukuttava sarja) ja pystytin sitten laudan telkkarin läheisyyteen. Sitten sitä piti kääntää vähän jotta näkisin paremmin ja sitten kaikki olisi täyde... Kakka. Antennijohto ei ollut tarpeeksi pitkä ja päätti mennä rikki. Heh heh. Eipä katsota  Emmerdalea tai mitään muutakaan koko iltana! Pelastava enkelini ei ole kotona ja korjausohjeiden antaminen puhelimessa sekä minä ei ole hyvä yhdistelmä, tuottoisasta nyt puhumattakaan.  Silitin kuitenkin ja hyvää jälkeä tuli.

TODISTUSAINEISTOA

Tänään oli pitkästä aikaa ihanan kirpakka ilma! Puut olivat kauniita auringonvalossa. Erimukavaa kävellä kouluun upeissa maisemissa pukeutuneena muumioksi (ps. kannattaa pukea ne toppahousut, kaikki on paljon kivempaa kun ei palella!).

"So tell me when you hear my heart stopYou're the only one that knows"