sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Se on taas sunnuntai!

Sunnuntaiaamuisin on paljon mielekkäämpää herätä (ja kyllä, JOUDUN heräämään pikkuisen ennen kymmentä tämän takia...), koska Yle näyttää uusintana lapsuuteni yhtä parhaimmista lastenohjelmista, Tohtori Sykeröä! Jotkin jaksot muistaa ulkoa, toiset taas palaavat mieleen pikkuhiljaa jakson edetessä, herättäen uinuvia muistoja, tunteita joita kyseinen jakso minussa pienenä on tuottanut. Hassua, miten esimerkiksi nähdessäni kiviä syövän monsterin (jaksossa Matka Brasiliaan) tunsin suurta jännitystä. Taisi olla pienelle minulle suurikin juttu! On se vaan kerrassaan mahtava lastenohjelma.

Aloitin eilen joulunvieton ja paistoin tälle vuodelle ensimmäiset joulutortut. Illalla olikin ihanaa vain istua ja nauttia niistä, koska koko päivä oli yhtä hullunmyllyä. Saatiin kuin saatiinkin kannettua viimeiset A:n tavarat uuteen osotteeseen! Muuttaminen kahdestaan on paljon raskaampaa kuin mitä isommalla joukolla. Nyt minunkin panostani tarvittiin enemmän, kun jouduin kantamaan painavia tavaroita. Omissa muutoissani apuna on ollut pikkuveljeni ja isäni, jotka ovat hoitaneet painavimpien tavaroiden roudaamisen, kiitos siitä!



Ennen muuttopuuhia kävimme kiertelemässä huonekalukaupoissa. Olemme haaveilleet uudesta keittiönpöydästä, minulla täällä kun oli vanhempieni vanha minipöytä joka huojui ja keikkui. Satuttiin löytämään molempia miellyttävä, tumma massiivikoivua oleva neljän hengen pöytä ja samaan hintaan kuului myös ne neljä tuolia. Kyseessä oli mallikappale ja sen sai tämän takia halvemmalla.


Uusi keittiönpöytä niin beigessä keittiössä.
 (kyllä, takana näkyy vanhakin...)

Samaan syssyyn löytyi myös sohva, isompi ja tietenkin parempi kuin nykyinen kulunut ja vääränvärinen romu (ostettu käytettynä muutamalla kympillä). Kaiken kukkuraksi se on vuodesohva, joten kun vieraita tulee kylään, kaikille löytyy nukkumapaikka! Eli rakas siskoni, kun tulette ensi viikonloppuna käymään niin saatte ensimmäisinä testata sitä. Kuvaa siitä ei vielä ole, koska kotiin se saapuu vasta torstaina.

Kaksi taulua seinällä!


Pakko muuten mainostaa tähän loppuun, että Askossa (josta siis ostimme nämä hankintamme) oli yksi maailman parhaimmista myyjistä! Ei voinut parempaa mieltä jättää jälkeensä kun astelimme ulos liikkeestä. Näitä ihmisiä toivon olevan lisää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti