pinkkiä herkkua

Juhlittiin tulevia synttäreitä vähän etukäteen, koska syömämiehiä oli enempi. Ei ole kauhean kivaa syödä kahdestaan isoa kakkua ja muita herkkuja, yliannostus siinä tulee. Kuten jo aiemmassa postauksessani kerroin, tein muffinsseja Leilan ohjeen mukaisesti ja sen lisäksi leivoin ihan rehellistä täytekakkua! Tässä alla kuvat ja reseptit molempiin.

Suklaamuffinit

 

Pohja

3 munaa

2,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

50 g voita

1 dl kermaviiliä

2 rkl kahvia

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

4 rkl kaakaojauhetta

hyppysellinen suolaa

100 g tummaa suklaata

 

1. Yhdistä kuivat aineet keskenään.

2. Sulata suklaa vesihauteessa.

3. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi.

4. Yhdistä vaahtoon kuivat aineet, sulatettu voi, kermaviili ja suklaa.

5. Täytä muffinsivuoat, mutta jätä kohoamisvaraa!

6. Paista 175 asteessa noin 20 min!

Kuorrute tähän tyyliin

1 dl vispikermaa

2 rkl tomusokeria

1 tl vaniljasokeria

(vähän vaniljakreemijauhetta)

Jos haluaa väriä, voi käyttää elintarvikeväriä tai sitten värillistä tomusokeria...

 

 

Vaaleanpunainen kinuskikakku

 

Tein tavallisen täytekakkupohjan ja väliin tuli kinuskitäyte. Tämä oli kyllä ihan tajuttoman hyvää, suosittelen kokeilemaan! Päälle askartelin ekaa kertaa elämässäni sokerimassasta päällysteen ja samalla innostuin koristelemaan kakkua (aluksi peitin kohdan, jossa massa repesi...). Päälle tuleviin kukkiin käytin punaista elintarvikeväriä, jotta sain niistä tummempia. Nyt ymmärrän, miksi joku on hurahtanut tuohon koristeluun!!!

Halusin kynttilät.

Vino  siitä tuli, mutta niin se aina tulee...

Pohja

4 munaa

1,5 dl sokeria

0,75 dl perunajauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeksi vaahdoksi.

2. Lisää jauhot varovasti sekoittaen.

3. Paista 175 asteessa noin 30 min (kunnes irronnut reunoista)

Täyte Kinuskikissan ohjeella

vaihe 1:

2 dl kuohukermaa

1,5 dl fariinisokeria

Kiehauta seos kattilassa. Älä anna kiehua, vaan riittää kunnes kiehahtaa. 

Anna jäähtyä kokonaan!

Vatkaa vaahdoksi.

Kinuskivaahto

Vaihe 2:

2 dl vispikermaa

0,5 dl vaniljakreemijauhetta

Vatkaa kerma ja yhdistä kinuskivaahtoon. Lisää vaniljakreemi.

 

ps. Koristelussa kannattaa ottaa huomioon siihen käytetty aika. Itse ähräsin oman kakun kimpussa useamman tunnin ajan! Koristeet jää paikoilleen, kun sokerimassaa kostuttaa vedellä. Ja kakkuun se tarttuu esimerkiksi kermavaahtokerroksen avulla.

 

Jag tycker om...

Lähde

Olen leivontaohjelmien suurkuluttaja - kuten jokainen voikin aavistaa. Muutama vuosi sitten en pystynyt sietämään Leila leipoo - ohjelmaa, monien erinäisten syiden takia. Mutta kappas vain, yhtäkkiä huomasinkin odottavani jaksoja ja seurasin niitä silmä tarkkana. Nyt siitä onkin tullut yksi suosikeistani! Sarjahan pyörii tälläkin hetkellä Livillä. Joo, onhan se hieman ällö, kaunistelee kuinka ihanaa ja helppoa se leipominen on. Mutta tämä Leila jakaa saman suhtautumisensa ohjelmassa leivontaan kuin minäkin - soppaa, maistelee ja on hieman suuripiirteinen. Leivonta ei siis ole vakavaa puuhaa! Ja kyllä kiitos, kyllä minullekin sopisi ihana vaaleanpunainen keittiö ja kaikki ne söpöt emalikupposet sun muut... Plus (en tiedä onko tämä nyt erityisen nätisti sanottu, mutta..) keulakuva ei ole mikään kukkakeppi, joka muka syökin niitä leipomuksia. 

Jos teitä kiinnostaa Leilan reseptit, niin rohkeasti vain sivuille tästä (Leila bakar i Franrike) tai tästä (Leila bakar)! Vaikka ne ovatkin ruotsiksi, ne ovat helpompia toteuttaa kuin esimerkiksi brittien reseptit. Sieltä löytyvät tutut grammat, teelusikat ja desit! Ei siis tarvitse kuluttaa aikaa mittayksiköiden muuttamiseen ja virheiden mahdollisuuteen kääntäessä raaka-aineiden nimiä. Ruotsissa on kumminkin aika pitkälle samoja aineita ja tuotteita kuin Suomessakin.

Kokeilussa itselläni on nyt Leilas hit-hat cupcakes, mutta teen niihin erilaisen päällysteen. En ole mikään suuri marenkifani. Ja haluan väriteeman mukaisesti vaaleanpunaista! Myöhemmin tänne tulee kuvat ja resepti suomennettuna, mikäli onnistui!

Hauskaa viikonloppua kaikille! Meillä se on herkkujen ja vieraiden täyteinen.

Kun sataa sataa ropisee

On siinä kieltämättä joitain hyviä puolia, että ei tarvitse lähteä töihin tai kouluun tai ylipäätään minnekään. Nimittäin se, että kun ulkona sataa ja tuulee, on kylmä ja kaikinpuolin inhottava ilma, voi jäädä sisälle! Saan uppoutua ihanan hömppäkirjan kanssa syvälle sohvan nurkkaan kietoutuneena vilttiin tai laittaa antaumuksella ruokaa tai syventyä oikein olan takaa rakkaaseen puuhaani: leivontaan! Ja sitä olenkin tehnyt ja tulen tekemään oikein urakalla!

Sämpylöitä, jotka tuijottavat syöjäänsä.

Viimeinenkin pahvilaatikko on purettu!!!!! Ja taulut ovat seinällä vihdoinkin! Viilaamista täytyy vielä tehdä, mutta isoin urakka on nyt tehty.

Täytän tiistaina 23 ja päätin viikonloppua varten hankkia hieman tarvikkeita. Jotenkin tuosta teemasta tulikin vaaleanpunainen. Tulen siis kokeilemaan sokerimassaa kakun päällystämiseen. Ja tässä kakussa on kynttilät (tosin vain 10 kpl, koska 23 olisi vaatinut kolme pakettia...)

Iskän löytämä katkeransuolainen neliapila pääsi kirjanmerkikseni.

Onko ihanampaa lukea kirjaa, kun ulkona sataa ja sade ropisee niin kotoisasti ikkunalautaan??

Herkkusuun mehevät suklaacookiet

125 g voita

1 dl sokeria 

0,5 dl ruokokidesokeria/fariinisokeria

2 kananmunaa

2 tl vaniljasokeria

hyppysellinen suolaa

3 dl vehnäjauhoja

0,5 tl leivinjauhetta

suklaarouhetta

Sulata voi kattilassa. Lisää voin sekaan sokeri ja kananmunat. Vatkaa vispilällä seos tasaiseksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne seoksen joukkoon. Lisää viimeiseksi suklaarouhe. 

Muotoile pellille palloja ja litistä ne.

Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia.

Vinkki! 

Jos haluat ruskeita keksejä, lisää taikinaan kaakaojauhetta. Itse lisäsin puolikkaaseen taikinaan 1 tl ja niistä tuli vienosti beigempiä kuin ilman. 

Ja lisäsinpä vielä taikinaan tilkkasen Baileysiä! Ensi kerralla pitää laittaa enemmän niin maistuu paremmin!

pötyä pöytään

 

Äiti tuli käymään viikonloppuna ja tehtiin lauantai-iltana pizzaa. Tässä muuten todiste siitä, että ei aina tarvitse olla lihaa vaikka haluaa saada hyvää! 

Tähän siis tuli sipulia, tomaattia, tuoreita herkkusieniä, mozzarellaa ja vuohenjuustoa. Ja tietenkin emmentalia juustoraasteena sekä pohjalla tomaattipyrettä mautettuna basilikalla, mustapippurilla ja suolalla. Kannattaa maustaa hyvin, koska muuten tuo ei maistu juuri miltään. Päälle laitettiin vielä tuoretta basilikaa! Namskis!

Onko riemulla rajaa?

Ei mulla muuta

Matkalla

Tutkiskelin puhelimeni kuvasisältöä ja siellä olikin ihan kivasti otoksia. Mutta tietenkään puhelin ei halua tehdä kanssani yhteistyötä, joten tässä on joitain kuvia mitkä sain monimutkaisesti suurella vaivalla siirrettyä. Suurin osa kuvista on tien päältä, koska useimmiten mukana matkalla on vain puhelin eikä kameraa.

Saapi nähdä joudunko hankkimaan uuden hupelimen pian, koska tuo on päättänyt vihoitella minulle. Toivottavasti en!! Toisaalta uudessa puhelimessa voisi olla parempi kamera ja mahdollisuus ladata sovelluksia.

Enivei, tässä alla hieman heikkolaatuisia kuvia suurin piirtein kuukauden sisältä:

Ajelin maanantaiaamuna Kisikseltä Kuopioon (huomatkaa siis kuvan laatu...) ja yöllä oli ollut pakkasta. Sitten kun aurinko alkoi paistaa, ilma lämpeni ja sumu nousi. Olipa aika hienon näköistä, mutta hankalaa ajamisen kannalta!

Oulu

Leppävirta

Jossain Nilsiän suunnalla auringonlasku

Äitin kanssa innostuttiin tutkiskelemaan meidän vanhoja vaatteita ja löydettiin tämä!

Jos on kerta Oulussa ja käy Kulumassa, niin pakkohan se oli - mansikkamargarita

Koska harrastan niiiiiiin paljon selfieitä... Not

Tuplakupla

Tämä ihanuus löysi tiensä vihdoin ja viimein meidän kotiimme! Olen haaveillut tästä lampusta vaikka kuinka pitkään, mutta liian korkea hinta on estänyt minua hankkimasta tätä. Nyt kuitenkin kävi niin, että toiveeni on kuultu (miten ei olisi voinutkaan olla kuulematta...) ja sain Tuplakuplan koossa M valmistujaislahjaksi. Vähän ennakkoon, mutta se oli alennuksessa Prismassa, joten käytiin hakemassa se parempaan talteen! On hienoa kun haaveet käyvät viimeinkin toteen!

Tuplakupla on lisäys Eero Aarnion perheeseen, ennestään mieltä löytyy Puppy ja kastelukannu. Olen saanut kuulla aika paljon kuittailua kalliista ja turhasta maustani, mutta jostain syystä Aarnion jutut sytyttävät minut! Muotoilu on konstailematonta ja yksinkertaista, kevyttä ja kaunista. Ne tuovat sisustukseen leikkisyyttä ja väriä. Minä tykkään!

iPod Suffle

Päätin hankkia itselleni jotakin, joka helpottaa elämääni kohti parempaa tulevaisuutta. Nimittäin soittimen, jolla voin kuunnella musiikkia juoksulenkeillä. Tätä ennen ainut mahdollisuuteni on ollut puhelin, mutta huonoina puolina siinä on ollut painavuus ja epäsopivuus juoksutrikoiden pikkutaskuun. Eikä aina ole taskua ollenkaan.

Ostinpa siis Applen iPod Sufflen, koska se on pieni ja siinä on kätevä klipsi, jolla sen saa mihin tahansa kiinni eikä vaadi taskuja. Ja se oli kumminkin valikoiman halvimmasta päästä. Päätin siis niellä Applevastaisuuteni ja ostaa kyseisen tuotteen sen hyvien ominaisuuksiensa takia. Ulkoisten ominaisuuksien.

Siihen se kätevyys ja helppous sitten loppuikin. Otin tunnollisena käyttöohjeet esiin ja tein niin kuin siinä käskettiin.

1. Lataa iTunes. Ok. Lataaminen on helppoa. Sen mä osaan. Ja sen myönnytyksen suostun tekemään, onhan tätä laitetta kehuttu niin paljon. Ei se voi olla niin hankalaa.

2. Synkronoi. Ok. Mitähän se oikeasti tarkoittaa?? Lupasivat käyttöohjeissa lisäohjeita ohjelman puolesta. Ei ole näkynyt vieläkään. No, kokeillaan...

3. Valmis käytettäväksi. Mitä??!! Missä välissä se muka on valmis käytettäväksi?? En osaa siirtää laitteelle musiikkia, se ei löydä mitään ja se ei tue mitään. Tarvitaanko tähän sitten Macbook tai muu Applen oma kone? Miten pystyn tekemään näitä "tosi käteviä soittolistoja"?

Sanonpahan vain, että tuo iTunes on ihan peestä. Minä haluaisin vain siirtää musiikkia soittimeen ja kuunnella sitä. Kuinka vaikeaa se muka voi olla? Kaikkein hauskintahan tässä oli se, että kun saimme musiikkia soittimeen ja soittimen ladattua, tuo vempele ei suostunut siltikään soittamaan mitään. Kävin tänään palauttamassa iPodin takaisin ja otin sitten uuden viallisen tilalle. Ja tänään oli tuo sama rumba edessä. 

Plussat:

• pieni ja kevyt
• klipsi
• yksinkertainen ulkopuolelta

Miinukset:

• täytyy ladata iTunes, jotta saa musiikkia
• iTunes on epäselvä ja vaikea ainakin näin Apple-ensikertalaiselle
• jos ei saa musiikkia, ei voi kuunnella
• huonot kuulokkeet mukana

Tuo podi jää ihan takuulla viimeiseksi Applen tuotteeksi jonka hankin. Olen kuullut monilta ihmisiltä, kuinka käteviä ja yksinkertaisia ne ovat käyttää. Kuinka ne voi synkronoida ja yhdistää muiden laitteiden kanssa. Tästä pääsin siihen, että taidan olla maailman tyhmin ihminen. En ole vielä kertaakaan kohdannut laitetta, jota en olisi osannut käyttää. Ennen kuin nyt.

Siitä sitten tein puolestaan  johtopäätöksen, että haluan pysyä mielelläni menneissä ajoissa, enkä siirtyä nykyaikaan kaikkine ihmeellisine vempeleineen ja niiden mystisine ohjelmistoineen. Halusin vain ostaa laitteen jolla kuunnella musiikkia juoksulenkillä. Kunhan tuo flunssa menee ohi, niin minulla on paljon agressioita purettavana!

apple pie

Ihana syksy! Syksy tietää kotimaisia omenoita ja se taas puolestaan Kinuskikissan iki-ihanaa omenapiirakkaa! Olen tehnyt tätä ennenkin, joten resepti on hyväksi havaittu. Käytin reikien tekemiseen ensimmäistä kertaa kukkamuottia, joka tuli kuppikakkupaketin mukana. Tuli aika söpön näköinen (ennen paistoa, paiston jälkeen tuo näyttää ihan vanhalle ryppyiselle mummelille!).

Tätä passasi maistella kun käytiin sitä ennen kokeilemassa mäkijuoksua tuossa ihan lähellä. Mäen päällä odotteli Mörkö! Ei olisi juoksusta tullut mitään, ellen olisi tiennyt herkun palkitsevan raatamistani! Taitaa olla flunssa tulossa...

show no mercy

Jebaa, kävin Kuopiossa maanantaina aloittamassa koulun tälle syksylle. Ei minun olisi tarvinnut siellä oikeasti olla, mutta halusin palauttaa harjoitteluraportin henkilökohtaisesti opetuutorilleni ja varmistaa valmistumisen mahdollisuuteni. Hän lupasi tarkastaa ja laittaa opintopisteet ajoissa rekkariin, niin että minä saan paperit ulos syyskuun lopussa! Jee! Vielä kerran pitäisi käydä Kuopiossa seminaarissa ja se olisi sitten siinä.

Kaikkein hauskinta oli huomata, kuinka muut siellä tuskailivat omien opintojen kanssa! Olisi tehnyt mieli hieman nauraa ja huudella "in your face", mutta päätin käyttäytyä asiallisesti. Nautin vaan sisäisesti siitä tunteesta, jonka olin onnistunut saavuttamaan. Jotakin hyvää siitä, että on käynyt uskollisesti kursseja ja jättänyt turhat rilluttelut välistä.

Nyt on mukava olla taas kotona ja jatkaa kodin laittamista. Junalla matkustamiseen meni vain 4 tuntia. Ainakin sai olla yksin omien ajatusten ja hyvän kirjan kanssa!

Onneksi taajamajunassa ei ollu pahemmin porukkaa!

Hiukset kikkaralla.

Viikonlopun pinkit kynnet