Opintoläpinää

Onpas jännää, ensi viikolla aloitan viimeisen harjoittelun Iskelmäviikoilla! Se tarkoittaa sitä, että jään nyt viikonloppuna Kisikselle kaikkine tärkeimpine kamoineni ja vaatteineni. Kieltämättä vähän huono, kun joudun ramppaamaan muutaman viikon Kuopion ja Kisiksen väliä (ja välillä Oulussa), koska opinnot olisi saatava kuosiin ennen lukukauden loppua.

Tällä viikolla oli vikat viinitunnit. Ensi kerralla onkin koetilanne.
Miltäs kuulostaa makea sherry, jossa on sokeria 400g/l ja
muistuttaa ulkonäöltään mämmiä? 

Oppari on aiheuttanut kaikkein eniten harmaita hiuksia, lihasjännitystä, unettomia öitä ja päänsärkyä. Se on niin lähellä, mutta niin kaukana! Laskelmat osoittautuivat hankalammaksi kuin luulimmekaan... Onneksi ilmottauduttiin jo 26.5. pidettävään oppariseminaariin, mikä merkitsee kylmästi vaan sitä, että valmista on oltava 19. päivä. Olen menettänyt toivon koko työn suhteen, mutta jospa se olisi edes kolmosen arvoinen. Toisaalta taas, olisi parempi saada säälipisteitä seikasta, että reston puolella tehdään tuollainen oppari!

Palautin ensimmäistä kertaa elämässäni tehtävän keskeneräisenä. Ei vaan riittänyt enää aika eikä voimat. Siihen Russian Business Environmentin oppimispäiväkirjaan olisi pitänyt etsiä kirja- ja artikkelilähteitä, mutta ne jäivät nyt pois. Jospa silti pääsisin kurssin läpi (hyväksytty/hylätty tais olla arviointi)... Tekemättä olisi vielä syventävän viinitietouden oppimistehtävät, uusi maailma kokonaan ja vanhasta muutama yksittäinen kohta. Ja tietenkin se murheenkryyni Production of tourism activities 1 op. SITTEN.

Sitten aion nauttia elämästäni ja vapaa-ajastani, aivan kuten Pikseli teki eräänä lämpimänä sunnuntaina.

Tällä hetkellä opintopisterekkari näyttää lupaavaa 169 opintopistettä. Kun saan harjoittelun pois alta, teen enää harjoitteluseminaarin ja siinäpä se sitten olisikin. Valmistumista odotellessa! Aika pelottavaa sinänsä... Syksyllä olisi tarkoitus muuttaa Ouluun, mikä osittain motivoi saamaan kaikki mahdolliset jutut tehtyä. Voi rauhassa hakea töitä ja suunnitella koulun jälkeistä elämää!

Tänään meinasi tulla ns. jännäkakka. Kesken tunnin pärähtivät palovaroittimet soimaan ja meidän piti
evakuoitua ulos. Kaikki vähän empi ja mietittiin onko kyse paloharjoituksesta. Ulos päästyämme paloauto tuli pillit
päällä paikalle ja palomiehet lähtivät sisään. No, joku oli keittiössä käräyttänyt pahasti jotain. Väärä hälytys.
ps. huomaa kuvassa kokkiasuinen opettaja selittämässä tilannetta!