keskiviikko 29. tammikuuta 2014

time fades away



Olin Pinterestistä reseptejä selaillessani tömännyt tällaisiin Jenkkien herkkuun, Reese's peanut butter cupseihin. Cittarissa näitä myytiin sillä jenkkituotteiden hyllyllä ylihintaan, mutta minun oli pakko saada maistaa. Näistä nimittäin oli paljon tosi hyvän näköisiä leivonnaisia ja halusin tietää olisivatko ne todella yhtä hyviä kuin miltä näyttää. 
Ja olihan se ihan jännän makunen. Suolaisen ja makean liitto toimii edelleen. Ainut miinuspuoli tässä on: ne sisältää pähkinää (pähkinävoi) ja saa minut kutisemaan. Eli vaikka olikin hyvää (ja yksi cup riitti, oli sen verran makeaa) niin tuskin ostan näitä enää. Tai kokeile tehdä mitään leivonnaisia.

Katottiin Emilin kanssa telkkaria 

Viikonlopusta piti tulla mukava nollaus ja sunnuntaina oli ohjelmassa Iisalmeen meno synttäreille. No, sunnuntaita vietettiinkin sitten vähän erilaisissa tunnelmissa. Mentiin kuitenkin Iisalmeen, mutta reissua varjosti suru. Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni sairaalassa ja kohtasin sellaista, mitä en vielä tässä elämässäni ole joutunut kohtaamaan. Joskus elämä päättyy - niin äkkiä.

Ikävistä tunnelmista huolimatta oli kiva nähdä pitkästä aikaa tätiäni ja viettää aikaa siskon luona koko perheen voimin. 


lauantai 25. tammikuuta 2014

musta on tullu urheiluhullu?



Tässäpä on nyt sellainen postaus, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni. 
Urheilu.

Olen aina inhonnut juoksemista ja lähes kaikkea liikuntaa. En ole ihminen, joka nauttisi ryhmäliikunnasta, kuten niin pinnalla olleesta zumbasta tai muista jumpista. Koululiikunnasta suosikkeja olivat ehdottomasti joukkuelajit, jääkiekko ja säbä. Inhoan yleisurheilua edelleen. Mistä siis laji, joka saisi oikeasti hyvän mielen ja nautinnon, jonka takia jaksaisi lähteä aina uudelleen? 

Sen jälkeen kun aloimme seurustelemaan Allun kanssa, olen huomannut lenkkeileväni ja "bodailevani" monta kertaa viikossa. Olen alkanut pitämään jollain tasolla juokemisestakin! On pelkästään mahtavaa, että joku oikeasti jaksaa juosta kanssani, vaikka vauhtimme eivät menekkään yhteen. Yhdessä tekeminen on paljon mukavampaa kuin yksinään puhiseminen ja että toinen auttaa esimerkiksi leuanvedoissa, tuntuu ihanalle. Olen aika laiska ihminen urheilun suhteen, joten tarvitsen roppakaupalla kannustusta, positiivista kommenttia ja jonkun potkimaan minua ylös sohvalta. 

Seuran lisäksi olen huomannut, että vaatteillakin on suuri rooli liikunnan innosta. Muistatte varmaan, että ostin kesällä epäilyksiä herättäneet juoksutrikoot. Ne osottautuivat loisto-ostokseksi ja nyt alennusmyynneiltä olen hankkinut housujen pariksi pari uutta urheilutoppia sekä kunnon urheilurintsikat. Minulle riittää, kun saan puettua nämä oikeasti urheiluun tarkoitetut vaatekappaleet löysien kollarien ja vanhan t-paidan sijaan! Se urheilullisuuden tunne valtaa koko kehon ja yhtäkkiä huomaat jalkojen kaipaavan juoksulenkkiä! Miksi en ole koskaan aiemmin älynnyt satsata kunnon varusteisiin??? Voisi olla, että olisin aloittanut urheilun jo aiemmin! Ehkä. 

Kun kesällä muutan takaisin Kisikselle tekemään viimeistä harjoitteluani, aion käyttää tuttua hyvää kuntosalia sekä äitiäni hyväksi ja käydä säännöllisesti salilla. Täällä Kuopiossa on kyllä muutamia kuntosaleja, mutta kynnys lähteä on todella suuri. Jo yksinään lähteminen on tarpeeksi kamalaa. Tavoitteena olisi olla kesän lopussa hyvässä kunnossa ja toivottavasti saisin lihaksia. Ainahan sitä voi yrittää, vai mitä? 

Ja niistä mielenkiintoisista lajeista, haluaisin kokeilla esimerkiksi thai boxingia tai muuta vastaavaa. Katsotaan riittääkö kantti lähteä vaikkapa ensi syksynä sellaiselle kurssille!


torstai 23. tammikuuta 2014

kinkku-avokadopastaa



Rusettipastaa 
(no, ehkä tähän voi käyttää muutakin, just ja just!)

1-2 sipulia
1 valkosipulin kynsi
kinkkua
2-3 avokadoa
kirsikkatomaatteja
maustamatonta tuorejuustoa
ruokakermaa
juustoa
mausteita
 (esim. suolaa, pippuria, cayannepippuria)

Keitä pasta. 
Pilko sipulit ja kuullota niitä öljyssä tai voissa pannulla. Heitä sekaan pienennetyt kinkkusuikaleet ja paistele että saapi väriä.
Laita tuorejuusto ja ruokakerma sörsselin jatkoksi. Tässä vaiheessa lisää kirsikkatomaatit, pienennetty avokado sekä halutut mausteet. Viimeistele juustolla. Anna kiehahtaa, niin että kastike on lämmintä. 

SYÖ, mutta varo syömästä liikaa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Nurinkurin ranskis!



Opin sen! Nurinkurin ranskanletti! Eräässä blogissa oli tutorial video tällaisen tekemisestä ja loppujen lopuksi, ei se niin vaikeaa ollutkaan. Tykkään tästä tosi paljon, joten voipi olla, että tätä minun päässäni näkyy aina kun vaan mahdollista. Ja kun se vaan onnistuu... 
Miinuspuolia: kädet väsyy ja selkään alkaa koskemaan. Vaatii sorminäppäryyttä.

ps. valoa vasten näkyy söpösti kaikki irtohiukset. Ja kyllä se kaljukin sieltä paistaa!

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Aivojen räjähdystä ja pakkasta

HUOM!
sisältää tylsää opiskelumarinaa!

Ja niin vain on saatu opiskelutkin tältä vuodelta vihdoin käyntiin! Sehän tarkoittaa vain yksinkertaisesti sitä, että omalla ajalla tehtävät raportit ja oppimistehtävät ovat jaettuna meidän opiskelijoiden iloksemme!
 Eihän siinä mitään. 
Lukkarissa komeilee ainoastaan kaksi kurssia (Matkailun hankkeistaminen ja projektinhallinta sekä markkinoinnin suunnittelu ja sähköiset markkinointikanavat), mutta sitten on vielä yksi verkkokurssi kannustematkailu ja viime vuodelta jäänyt itseopiskeluna käytävä logistiikka. Viattomalta näyttää ja kuullostaa, mutta pah. Se on taas kaikkea muuta. Minun piti tehdä itselleni tehtävälista, jotta kaikki tarvittavat tehtävät tulisi tehtyä ajoissa. 
Unohtamatta tietenkin opparia...!


Viimeiset kaksi päivää olen käyttänyt kokonaisuudessaan tehdessäni minuuttimatkasuunnitelmaa Kuopiosta Kreetan Agia Marinaan. Junalla. Ja tullut siihen lopputulokseen, että ÄLKÄÄ MENKÖ JUNALLA. Reilaamiseen se käy, mutta jos matkustatte paikkaan X viettämään viikkoa, menkää lentämällä. Ihan vaan vinkiksi, jos lähdette kuudeksi yöksi Agia Marinaan, viikon matkasta tulee kolmiviikkoinen matkoineen päivineen.


Onneksi saatiin sentään lunta tänne pimeyteen ja pakkasta tuohon loskaan. Aurinkokin näyttäytyi varmaan kuukauden tauon jälkeen. Ihmeesti sitä alkaa jaksamaan tässä valossa... 
Tosin yllättävä pakkanen sai kehoni menemään varmuustilaan ja tuntuu että olisin tulossa kipeäksi. Onneksi tässä on kuitenkin neljä päivää aikaa kököttää sisällä ja yrittää estää flunssan tuloa! Vaikka matkamessut niin olisi houkutellut minua Helsinkiin.

torstai 9. tammikuuta 2014

en ikinä...!

Älä koskaan sano en ikinä. Muistatteko ne vaaleapunaiset villasukat, joita itselleni neuloin? Sain ne valmiiksi joulun jälkeen ja huomasin ilokseni, että toinen sukka on pienempi kuin ensimmäinen. Mikäs siinä tällä kertaa sitten meni vikaan? Olin vain neulonut paljon tiukempaa, koska kuvio määrää pituudet sekä silmukoita oli saman verran molemmissa sukissa. No, koska tästä tietenkin ärsyynnyin (minulla ei vaan ole onnistunut vähään aikaan mitkään neulontatyöt ja se alkaa pikkuisen kismittää), menin vannomaan isolla äänellä etten koskaan enää neulo yhtään mitään. Kappas vaan, olin ostanut ennen joulua ihanaa baby steps - lankaa, joka tuntuu unelmalta ihoa vasten. Pehmeää kuin vauvan pylly. Ennen kuin älysinkään, olin luomassa silmukoita uusille bambupuikoille lapasia varten. 
Koitan tällä kertaa tehdä kaiken rauhallisesti ja mahdollisimman lyhyellä aikavälillä. Ja jos nekin menevät pieleen... on Meerin ura neulonnan parissa totaalisesti ohi.


  

 

Koska pyhien aikaan tuli syötyä vähän kaikkea mahdollista herkkua, sovimme Allun kanssa ettemme syö herkkuja helmikuun loppuun asti (ainakaan niin paljoa) ja lupasin etten leivo mitään makeaa tammikuun loppuun. Vaikeaa tekee, mutta koska kielto koskee makeita juttuja, voin keskittää huomioni kokonaan suolaisiin herkkuihin. Tänään sitten tein jauhelihapasteijoita. KYLLÄ, valmistaikinaa menin käyttämään. Minusta ne on ihan hyviä ja säästää vaivaa. Joskus aion kyllä kokeilla tehdä itse voitaikinaa...


P.s. Mitäs pidätte näistä muokatuista kuvista? Löysin tabletista kuvanmuokkauksen ja se on ihan älyttömän superi, että jos vaan mahdollista niin sitä kautta kuvia alkaa näkymään useamminkin. Ovat vähän erilaisia ja tietokoneella ei pysty lisäämään reunuksia tai vaihtamaan tyyliä. Katotaan kuinka kauan menee siihen että kyllästyn..

Niin ja käytiin eilen Allun kanssa passikuvissa. Ekaa kertaa elämässäni onnistuin jossakin vastaavassa. Palvelu kyseisessä liikkeessä (Studio Liisa) oli ensiluokkaisen hyvää! Kävin siis ensimmäistä kertaa Kuopiossa otattamassa kuvia ja olin häkeltynyt siitä, että minulle lisättiin puuteria (koska kasvoni kiilsivät) ja sain laittaa hiukset niin, etteivät ne hapsottaneet ja olivat symmetriset. Kuvan onnistumiseen siis panostettiin! Hintakaan ei ollut yhtä karmiva kuin luulin, 15 euroa. Nyt vaan jonotetaan poliisiasemalle, että päästään hakemaan passeja. Varattiin aika keskiviikoksi 22.1. Silloin oli ensimmäiset ajat...

oliskohan pitänyt olla tuimempi?
Niin ja kattokaa miten pitkät hiukset!!

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kotiesittelyä part 2

OLOHUONE

Tässäpä on (pitkän tauon jälkeen) kotiesittelyn toinen osa. Täytyy myöntää, että viivästyksen syynä on ollut uusimpien kuvien puutos. Aina kun kamera on kädessä, huone on täydellisessä kaaoksessa (tai hieman epäsiisti, mutta valokuville aivan liian kaaoksessa...)
 Vuorossa on olohuone, joka on ehkä kokenut suurimman muutoksen. Tai ainakin jaksan niin kuvitella. Oikeasti kaikki huoneet on myllätty uuteen uskoon monta kertaa. 

Elokuu 2012

Elokuu/syyskuu 2012 Sisustus on aika alkeellinen, mutta siinä meidän huonekalut olivat!



Lokakuu 2012 Mahtava yhden ihmisen sisustus kolmioon... Jostain syystä en tätä kuvaa katsoessa muista asuneeni
tällaisessa järjestyksessa kovinkaan kauaa, vaikka muistan siirtäneeni esim. työpöydän omin voimin
makuuhuoneesta olkkariin. Telkkarikin oli oikein mainio ja tuttu sataman kämpästä.


Marraskuu 2012 kun Allu muutti, kaikki kamat miten sattuu.

Joulukuu 2012 Uusi sohva ja tavarat oikeilla paikoillaan. 
Tammikuu 2014. Nykyinen järjestys, kun tuotiin tikapuuhylly olkkariin makkarista ja vietiin tumma kirjahylly
sen tilalle. Käy paremmin väristykseltään tv-tason ja kirjoituspöydän kanssa. Ja kaikki pääsee näkemään
koriste-esineet!




torstai 2. tammikuuta 2014

Uusi vuosi

Uutta vuotta juhlittiin Kuopiossa mukavan rennoissa tunnelmissa. Mentiin Allun kaverin luokse ja siellä nautittiin erilaisista juustoista sekä viinistä. Pelailtiin ja katseltiin ilotulitusta. Myöhemmin lähdettiin keskustaan, ensin pelaamaan biljardia, josta juoksujalkaa mentiin torille myöhästyen pari minuuttia keskiyöstä. Torilla ihmeteltiin jonkun aikaa ja juotiin kuoharia muovimukeista. Sen jälkeen lähdettiin parin minun kaverin kanssa Henkkaan ja Apteekkariin. Pikkuisen oli porukkaa liikenteessä ja tanssiminen jäi melkein kokonaan kun piti kahden bussiin ehtiä. 
Vuoden eka päivä menikin nukkuessa pitkään ja katsoessa telkkaria. Tästä se vaan lähtee...

Ainiin, lupasin yrittää olla vähemmän äksy ja koittaa stressata vähemmän.

Päätin jättää hipsterilasit päähän ja kiharsin hiukset. Ihan loppuillasta kiharat olivat
häipyneet jonnekin... Vaatteista en jaksanut stressata ja laitoin simppelin
uuden pitkähihaisen päälle.

Pari rakettia ammuttiin torilla ja kohta poliisit kiitivät paikalle.

Ei oo juhlia ilman Magnersia!