Voi että oli ihanat häät viikoloppuna! Ja niin saatettiin vihdoin ja viimein siskoni naimisiin melkein 9 vuoden seurustelun jälkeen. Ompa mukavaa nyt kun Jussi on vihdoin virallisesti meidän perheen jäsen!! Laura oli harvinaisen kaunis morsian, olen kyllä vähän kateellinen kuinka kaunis sisko minulla on...
Kaikki meni suurinpiirtein niinkuin pitikin ja päivä tuntui ainakin omalta osaltani onnistuneelle. Itse sai hoitaa montaa eri asiaa ja yrittää pitää lankoja käsissä, mutta näin saatiin hääparille mahdollisimman helppo ja ikimuistoinen päivä. Harvinaisen rauhallinen olinkin, minua ei jännittänyt missään vaiheessa ainakaan sen suuremmin. Itkeä meinasin vain kerran häävalssin aikana (kyseisellä kappaleella on minulle oma merkityksensä ja olikin yllätys, että tämä oli valittuna...), herkistyminen oli useammankin kerran kyllä ilmassa.
Illalla kaasontehtävien häämöttäessä loppuaan pääsin vähän hölläämään ja innostuinkin kovasti tanssimaan. Suurin osa porukasta suuntasi kulkunsa hoviin ja siellä saatiin biletettyä pilkkuun asti. Tutustuin uusiin ihmisiin (hääkansaan) ja enpä muista milloin minulla olisi ollut noin hauskaa!! Mieltä latisti ainoastaan takaisin kävely sateessa ja armottomassa pissihädässä.
Hääkimpun heitossa epäonnistuin, mutta eipä se ole estänyt ihmisiä viittaamasta minun häihini. Hieman ahdistavaa oli, kun niin lyhyessä ajassa (4 päivää) mainittiin kyseinen asia niin monta kertaa. Tiedänpähän nyt mitä minua odottaa nyt kun Laura ja Jussi on saatu naimisiin. Pitäisi nyt ihmisten yrittää nauttia siitä, että nämä häät on juhlittu. Ja piinataan vaan näitä lisää, tällä kertaa vaan vauvapuheilla! heheheheh.
Ja tässä biisi, jonka tanssin sen neljä kertaa yhtä antaumuksella lauantaina. En nyt tiijä tykkäänkö tästä biisistä yhtään sen enempää kuin aiemminkaan. Mutta fiilikset se saa kattoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti