Tahkoviikonloppu

Oltiin viikonloppuna Tahkolla kun äiti ja iskä houkutteli meitä liittymään mukaan mökille. Siellä nimittäin olivat mukana myös setä ja täti perheineen. Ensin hieman arvelutti lähteä, koska mitä tuollaisessa talvikohteessa on tarjota "off season" aikaan. Olisiko edessämme siis tylsyyttä tylsyyden perään? No ei ollut, onneksi lähdettiin! Oli tosi mukavaa nähdä pitkästä aikaa ihmisiä, varsinkin toisesta kummipojastani oli kasvanut jo tosi tomera iso mies. Eipä sillä, kaikki pikkuset serkkuni ovat kasvaneet hujauksessa jo paljon isommiksi! Vanhempi kummipoikani aloittaa ensi syksynä ykkösluokan ja oli saanut tietoonsa tuleva opettajan. Siis ihan totta, vastahan se oli syötävän suloinen ja huutava kääryle, jota käytiin joka tiistai hoitamassa. Silloin taisin oppia käsittelemään pieniä vauvoja/lapsia ihan oikeasti. Ja nyt se onkin menossa jo ykköselle. Eipä tässä itseään tunne mitenkään nuoreksi enää...

Käytiin keilaamassa äitin ja iskän kanssa, oli aika huippua pitkästä aikaa. Harvinaisen hyvin menikin, kaikki neljä täyttä sarjaa oli yli 100 pisteen ja kaatoja tuli yllättävän paljon (jos veikkaa 10 kaatoa niin ei varmaan kauaksi heitä). Puolivälissä vaihtui hohtokeilaus ja saatiin nauttia vähän extraa. Illan päälle käytiin vielä syömässä koko porukalla (nami nami vuohenjuusto, kinkku, herkkusienipizzaa......) ravintolassa sekä saunottiin ja pelattiin korttia. Ulkoilu jäi vähän vähälle kun keli huononi aamun auringonpaisteen jälkeen sateiseksi. Illalla satoi jopa räntää, niin että maa oli ihan valkoinen.

Nyt vaan iloisiin vapputunnelmiin virittäytyminen käynnistyköön!

Epätoivoa ilmassa?

Nyt alkaa hiipiä pieni epätoivo ja -usko tämän opiskelujeni suhteen... Tein fiksuna tyttönä tehtävälistan, koska tuntuu etten ole kärryillä kaikista niistä tehtävistä joita minun pitää tehdä ennen lukukauden päätöstä. No sehän näyttäänkin ihan hirveälle, tekemättömiä tehtäviä on 12, joista 5 ovat kaikkea muuta kuin helppoja. Loput 7 tehtävää ovat lähinnä ruotsiin liittyviä tai sitten pelkkiä esityksiä ja "hot potatoes" monivalintatehtäviä. Mutta. Niiden viiden edessä olen itkun partaalla. Essee jostain turismin sosiologiasta ja toinen tehtävä niiden lähtökohdista (anna minun sulattaa aivoni ja jäädä makaamaan ojan pohjalle). "Nykyisen" työpaikkani (???!!!?!) alkukartoitus ja ympäristöohjelma liittyen kestävään kehitykseen sekä joku kirjatehtävä yritysvastuusta. Joopa joo. *Puff*

Jos haluan löytää edes jotain positiivista tästä, niin minä olen sentään aloittanut tekemään tehtäviä, niitä on kaiken kaikkiaan ollut alkuvaiheessa suunnilleen se miljoona (noooh, ehkä lähempänä totuutta on 22, mutta käytännössä se tuntuu miljoonalta).

Vaikeata tehdä verkkokursseja kun niissä kukaan ei ole asettamassa paineita tai kysele missä vaiheessa on menossa. Kaikki tehtävät palautetaan millon halutaan, niillä ei ole erikseen palautusaikoja. Siellä on vaan se maaginen palautuskansion sulkeutumispäivämäärä 31.5. mikä on tuntunut olevan jossain hamassa tulevaisuudessa! Karu totuus on kuitenkin se, että kun tenttiviikko on viikolla 21, tehtävien olisi parasta olla tehtynä kolmen viikon päästä. En tosiaankaan enää tuossa vaiheessa halua uhrata aikaa noille.

Kertookohan se jotain mieleni ja psyykeni pakoyrityksestä arjesta kun nukuin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti pommiin? Olin heräävinäni 8.10 kun herätys soi.. mutta kappas, kun avasin silmäni kello 8.48 niin olin vielä nukkumassa. Onneksi olen varannut aamuun paljon aikaa niin ehdin ihan hyvin pesemättä hiuksia ja lukematta lehteä. Tuntuu kylläkin vieläkin, etten ole kunnolla herännyt. En varmaan herääkkään kun vasta huomen aamulla...

sain tuliaisia työmaalta

From shadows to the light

Onneksi saatiin viime viikolla sadetta oikein olan takaa, saadaan vihdoin tuo lumi pois maasta. Alkoikin se ikuinen auringonpaiste jo ottamaan päähän... Ja mikä ihana syy laittaa kumpparit jalkaan! Ja joo, sateenvarjon kanssa on vammasta mennä. Varsinkin jos tuulee.

Hehhehhehhehhehehhhehehhehhehhee!!!! 

Koska wappu lähestyy huimaa vauhtia (viikko!), päätin aloittaa haalareiden tuunaamisen. Nyt toinen minun lahkeistani on keltainen kuten kuvasta näkyy. Oli muuten aika iso urakka ommella lahje kiinni käsipelillä. Ja olisihan sen leikkaamisenkin voinut suunnitella paremmin tai leikata edes suoraan. Mutta onnistuin kuitenkin ja Aleksin haalarit ovat lahjetta lyhyemmät. Jos jotain kiinnostaa miksi tuon olen tehnyt, eikä tiedä tästä hölkäisen pöläystä, niin on tapana "vaihtaa lahkeita" jos asuu jonkun kanssa (tai jotain sinne päin).

Kahvia itämaalaisittain

Isot pienet pikkuleivät

120 g pehmeää voita

2,5 dl sokeria

1 iso kananmuna

5 dl vehnäjauhoja

vajaa 1 tl ruokasoodaa

hyppysellinen suolaa

1 dl kaurahiutaleita

Vaahdota voi ja sokeri kulhossa. Lisää kananmuna vatkaten ja siivilöi kuivat aineet joukkoon. Taikinan pitäisi irrota kulhon reunoista ja siitä pitäisi muotoilla yksi "klöntti".

Jaa taikina 24 (tai useampaan) osaan ja muotoile niistä littanoita kiekkoja. Aseta uunipellille ja paista 180 asteessa noin 13 minuuttia, kunnes niiden reunat ovat rusehtuneet.

Löysin tämän ohjeen leivontakirjastani ja kokeilin ensimmäistä kertaa. Kannattaa muotoilla noista suoraan ohuempia, koska itse jätin ensimmäisessä pellillisessä ne palloiksi, eivätkä ne levinneetkään niinkuin toivoin ja luulin. Sitten ne jäivät hieman raaoiksi keskeltä ja ollessaan uunissa kauemmin, niistä tuli aika kovia. Näistä on kyllä tarkoituskin tulla rapeita, joten ovat mahtavia kahvin kanssa! 

Ja varoituksen sanana, taikina on sitten ihan älyttömän herkullista!!

Are you GREEN?

Jahans, sitä ollaan taas pikkuisen vihreämpi kuin ennen... Enkä nyt tarkoita mitään kateellisuutta tai rakkauttani vihreään väriin, vaan ekologista vihreyttä.

Olen nimittäin suorittamassa verkkokurssina pidettävää Kestävä kehitys matkailu-ja ravitsemisalalla -kurssia. Yksi tehtävistä oli ympäristöpassin suorittaminen ja sain sen juuri hyväksytysti suoritettua! Tuo keskittyy pelkästään ravintola-alaan ja minun pitikin omaksua itseeni kuinka ravintolassa voi toteuttaa kestävää kehitystä ja vähentää ympäristön kuormitusta. Passi on voimassa kolme vuotta. Taas yksi passi tilillä...

rantapallo.fi

On muuten aika mielenkiintoista ja samalla aika ahdistavaa lukea mitä kaikkea toimintamme aiheuttaa luonnolle, vesivarannoille ja koko ekosysteemille. Tämän kurssin puitteissa olen tehnyt mm. vesi- ja hiilijalanjälkitestejä, tuntien itseni entistä pahemmaksi ihmiseksi. 

Kiinnostusta kestävää kehitystä kohtaan kyllä riittää ja hassua sinänsä, että myös Ale on ympäristöpuolen inssinä tietoinen näistä asioista. Älkää siis ihmetelkö jos meistä tulee suunnilleen hirviöitä tässä asiassa. No jaa, minusta tarkemmin sanottuna. Tässä kyseenalaistaa jo kaikkia toimintoja ja toivoo että maailma olisi parempi paikka ilman tätä hullua kulutusyhteiskuntaa. Alella oli ratkaisu ilmaston lämpenemiseen ja muutenkin tähän kestämättömään kulutukseen (jonka oli jo kauan aikaa sitten "keksinyt"): kuollaan pois. Jos ihmiset olisivat fiksuja, me voisimme mennä makaamaan haudanpohjalle jo valmiiksi. Myönnetään, aika radikaali ratkaisu, mutta totuuden siemen tässäkin on, meitä on vaan ihan liian monta tällä maapallolla.

Ihan vaan heittona, onkohan tämän kurssin käyminen minulle järkevää, kun pelkäsin jo meteoriitteja?

Söpöstelylapaset

Tässäpä esittelyssä ihka uudet söpöstelylapaset! Ne on suunniteltu kevättä varten, ja ehkä kylmää kesääkin silmällä pitäen..

Alkuun neuloin 3 kierrosta nurjaa ja lapasten ainoan kuvion. Kokeilin uutena juttuna reikien tekemistä neulokseen, jotta voisin pujottaa siihen jonkun nauhan. Siitä tulikin yllättävän kiva ja satuin löytämään ikivanhaa nauhaa laatikon pohjalta. Jos sitä olisi käynyt varta vasten ostamassa, olisi voinut valita sellaisen mikä passaisi siihen kunnolla värien puolesta. Mutta en kehdannut lähteä turhaan ostoksille ja tuo näyttääkin ihan hauskalle piristykselle. Loppulapanen onkin yksivärinen, koska tarkoituksena oli kirjailla siihen jälkikäteen kirjain M molempiin (ihan itserakkauden nimissä ja koska Ale pöllii minun lapasia...), mutta en ymmärtänyt sen ohjetta kunnolla. En viitsinyt mennä pilaamaan rumalla jäljellä, joten annoin olla. Jos joskus satutaan lapasten kanssa mummin vaikutusvaltaan, niin voisi vaikka pyytää ohjeita ja kirjailla jälkikäteen.

Reikien ohje:

Tee langankierto (eli nappaat lankaa puikolle yhden ylimääräisen lenksun) ja nosta seuraava silmukka neulomatta puikolle. Neulo 1s oikein ja nosta neulomatta jäänyt silmukka neulotun yli (ylivetokavennus). Neulo yksi silmukka taas normaalisti ja sen jälkeen toista tekemällä langankierto, silmukan nostaminen jne.

Älä hätäänny vaikka silmukat ei mene tasan, tai joudut pulaan kiertojen ja kavennusten kanssa puikkojen välillä. Vinkkinä nimittäin, silmukoita voi aina siirrellä puikolta toiselle helpotukseksi!

JEE!!!

Jee jee jee jee jee!! Pääsen tekemään kesällä harjoittelun - ja vieläpä sellaisen minkä haluankin! 

Menen siis ravintola Wanhaan satamaan, jossa pääasiassa pääsen tekemään anniskelupuolen hommia, mutta minulle lupailtiin monipuolisesti työtehtäviä niin että saan mahdollisimman hyvän kokemuksen sieltä. Kaikkein parasta tässä on se, että jos olen hyvä työntekijä ja lunastan paikkani, pääsen tekemään lopun harjoittelun + kesän palkallisena! Tällä alalla, täällä Kuopiossa on turha edes haaveilla palkallisesta harjoittelussa, joten en osannut odottaa tällaista mahdollisuutta. Ja koska ruoka kuuluu pakettiin, minun ei tarvitse raahailla koko kesää jotain eväitä mukanani! 

Eilisen haastattelun perusteella olen niin innoissani! Ravintolapäällikkö oli tosi mukava ja sai minut innostumaan asiasta vielä enemmän. Saan (jos haluan) kulkea tämän mukana katsomassa mitä se tekee Viinijuhlien aikaan. Tämä ihan sen takia, että olin halukas työskentelemään myös tapahtumatuotannon alueella. Kerrankin minulle tuli olo, että minut todella halutaan työntekijäksi/harjoitteluun johonkin paikkaan. Jotkut työnantajat ovat semmoisia "ihan sama, kuhan joku"-asenteella olevia, eikä niitä kiinnosta muu kun tuottavuus ja raha. Tässä oli ihan toinen ääni kellossa, minulle sanottiinkin että hän haluaa minut koska olen niin hymyileväinen ja innostunut. Heh heh. 

Mutta innolla odottamaan vain itse harjoittelun alkua, joka lienee jossain toukokuun lopussa!

Lapsettaa

Kevät tuntuu olevan jo täällä, aurinko paistaa ja lumi yrittää kovasti sulaa. Aamuisin on vielä sen verran viileää, että vesi on jäätyneenä, mutta auringossa on jo poweria niin, että siitä se taas sulaa puoleksi päiväksi. Olen siis ottanut esiin ihanat sinitähtikumpparini! Onko mitään niin mahtavaa kuin kävellä ilman huolen häivää joka ikisestä lammikosta? Joskus vaan tuntuu, että heti kun laitan kumisaappaani jalkaan, lapsellinen puoleni valtaa minut kokonaan. Hyvä etten jää hyppimään jokaiseen hieman isompaan lammikkoon ja kilju ilosta. Jututkin muuttuvat viisivuotiaan tasoisen mukaisiksi. Sorry, Ale.

Pääsiäinen

Lähdettiin perjantaina aamulla aikaisin kohti Kisistä. Ohjelmassa oli sille päivälle El Cabaco- pääsiäisturnaus ja jossa myös siskoni tuleva mies oli pelaamassa sählyä joukkueensa kanssa. Tapahtuma tuo myös ennenkaikkea paikkakunnalle ihmisiä, jotka ovat opiskelujensa perässä pois muuttaneet. Ja tulihan sinne nekin, jotka siellä edelleen asuvat. Eli toisin sanoen, tuttuja oli tarkoitus mennä pelin ohella moikkaamaan.

Tulimme takaisin Kuopioon sunnuntaina. Sitä ennen ehdittiin katsoa äitin ja iskän häävideota sekä pikkuveljen ristiäisiä, naurettiin itsellemme ja syötiin suklaata. Kaikin puolin mukava pääsiäinen! Koska  minulla oli kamera mukana, sillä tuli otettua ahkerasti kuvia.