мужчина!

Miehet! Joskus ne on niin ärsyttäviä että tekisi mieli repiä hiukset päästä. Joskus taas pitää ihmetellä miten ihania miehet voikaan olla. Tällä kertaa onneksi kyseessä on tuo parempi! Tosi lälläriä, mutta oikeesti, ei näistä pikkuisista jutuista vaan voi olla iloitsematta tai olla antamatta arvoa.

Lauantaiaamuna sain nauttia yhdestä parhaimmista aamupaloista. Herättiin myöhään ja A kysyi mitä tahtoisin aamupalaksi. Vitsillä heitin vohvelit (varsinkin kun meillä ei ole vohvelirautaa) ja mitäs minä sainkaan? Köyhiä ritareita mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa (kermaa piti ihan käydä ostamassa kaupasta vartavasten!) sekä tietenkin kahvia. Voisko olla parempaa?

Huomasin perjantaina ettei minulla ole vielä joulukalenteria ja joulukuuhan oli ihan ovella. Tiedän, moisen aika olisi pitänyt ajaa jo ohitseni aikoja sitten, mutta en muista yhtään joulua ilman joulukalenteria! Tänä vuonna tilanne alkoi näyttää jo vaaralliselle ja yritinkin ostaa sellaista itselleni Prismasta. Siellä minua vastassa oli TYHJÄ HYLLY (ei kukaan halua mitään lakritsikalenteria, eihän?!) ja pettymys iski sisimpääni. Jos joku näki eilen kaupassa myrtyneen, jalkojaan laahustavan ihmisen, se olin minä. No, olin sitten luovuttanut, tämä vuosi olisi enimmäinen ilman kalenteria... Synkkää oli siis tiedossa. Kun tulin tänään koulusta kotiin, minua odotti aivan mahtava yllätys! Joulukalenteri!! A oli käynyt ostamassa minulle sen. Ajatelkaa! Parhautta.

Meikäläisellä on tainnut käydä hyvä tuuri.
прекрасный.

Manu Chao - Me gustas tu