Sain joululahjaksi lahjakortin kauneus- ja jalkahoitolaan täällä Kisiksellä. Kyseisen yrityksen tuotteet tai palvelut eivät olleet ennestään tuttuja, joten soittelemalla selvittelin mitä mahdollisuuksia minulla oli. Ja kortti oli paras käyttää nyt, kun kerta paikalla olen. Vaihtoehdot heittelivät kasvo- ja jalkahoidoista kulmien värjäykseen ja geelikynsiin. Mihin haluaisin lahjakorttini käyttää? Kynnet. Olen aina niistä haaveillut, mutta koskaan en ole uskaltanut saati raskinut.
Ja tässä lopputulos! Otin riskin ja se kannatti. Olen nähnyt monenlaisia geelikynsiä, kauniita ja sitten aika paljon niitä ei niin kauniita. Ja riskin siinäkin mielessä, että ne voivat osoittautua epäkäytännölliseksi. BJJ vaatii kamppailijoiltaan lyhyet kynnet, joten pituutta ei kynsissä saanut olla.
Halusin kynnet neutraalissa sävyssä, koska kyllästyn aika nopeasti. Nämä eivät pistä silmään ja ovat kauniin huolitellun näköiset. Ja voin kyllä sanoa - rakastan niitä!!!!!
keskiviikko 31. joulukuuta 2014
maanantai 29. joulukuuta 2014
Taas yksi joulu paketissa
Meidän joulu meni aika samalla kaavalla kuin aikasempinakin vuosina. Suhkot rauhallista, mutta tänä vuonna oma joulufiilis jäi puuttumaan. Joku vaan puuttui. Oltiin sovittu etukäteen, ettei pukki tuo paketteja meidän sisarusten kesken ja ylipäätäänkin pidättäydyttiin aika minimissä tänä vuonna. Olikin ihan hauska huomata, että äiti ja iskä saivat eniten lahjoja. Itse olin toivonut leivontaan liittyviä lahjoja ja sainkin sellaiset ihanat tartelettivuoat! Sen lisäksi saatiin 2 kpl punaviinilaseja, Taika -muki (joka toiveen mummi oli bongannut täältä blogista) ja 4 kpl Teeman asetteja. Näiden lisäksi sain muutaman korun. Ja lahjarahan päätin sijoittaa uuteen GI:hin. Jotta treenit voisi jatkua, on pakko hommata sopiva puku!
Joulu on tuonut mukanaan monta lisäkiloa ja stressiä. Odotan innolla sunnuntain treenejä, jossa pääsee liikkumaan ja purkamaan ylimääräistä stressiä. Voin kohta heittää hyvästit hampailleni, jotka huutavat hoosiannaa. Ja muutenkin koko pää on ihan jumissa.
Luvassa on lähiaikoina enemmän kuvia joululta, so don't worry! Nyt tämmönen pikapostaus, hengissä siis ollaan vielä...
tiistai 16. joulukuuta 2014
Joulua mä metsästän
Vielä viikko pitäisi töissä jaksaa vesisateessa ja pimeydessä. Ja pitäisi saada yksi kauppa, niin pääsisin omaan henkilökohtaiseen tavoitteeseeni. Torstaina suunnataan Kisikselle töitten jälkeen ja siitä sitten perjantaina kohti Kuopiota. Jee!!!! Jospa se joulufiilis iskisi äitin hellässä huomassa...
Lauantaina käytiin aamusta joululahjaostoksilla Zeppelinissä. Miksi ihmeessä sitä pitää aina lähteä niin viime tipalla? Eikö olisi vähemmän stressaavaa ostaa lahjat jo marraskuussa? Mutta ei. Joka vuosi sitä siellä paniikissa kiertelee tuhansien muidenkin ihmisten kanssa ja miettii kuumeisesti, mitä ihmettä sitä tänä vuonna taas ostaisi. Poikkeuksellista kyllä, yllätyin miten helposti lahjojen ostaminen kävi tällä kertaa. Oli pakko käyttää low budjet -mentaliteettia, ei tuossa työssä nimittäin ole päässyt pahemmin rikastumaan... Mutta kaikille löytyi lahjat, toivottavasti mieleiset! Pääsee sitten parhaimpaan vaiheeseen - paketointiin!
Leivoin lauantaina itse pipareita valmistaikinasta. En löytänyt muita muotteja kuin näitä muumimuotteja, joten jouduin osittain taiteilemaan käsin. Näitä tuli ihan tajuttomasti, luulen että syödään näitä vielä juhannuksena... Ja totta kai jouluun kuuluu joulutortut! Kokeilin Maku-lehdessä ollutta neuvoa erilaiseen taitteen tekemiseen. Niistähän tuli kivoja!
Meikäläisen pikkujoulut lauantaina. Koska tänä vuonna kohdalleni ei sattunut yhtiäkään pikkujouluja porukalla, päätin juhlia sitten Allun kanssa kahdestaan. Syötiin juustoja ja juotiin viiniä. Telkkarista tuli Love Actually ja katsottiin sitä. Jotkut Allun kaverit olivat kuulemma sitä mieltä, että minä tarvitsen hieman tuuletusta, joten lähdettiin sitten vielä myöhään käymään nelivitosessa moikkaamassa Allun kamuja. En pysty oikein sanomaan millon viimeksi olisin käynyt ulkona... Ehkä se oli aikakin. Harmi vain, että lähes kaikki tuntuivat pelkäävän minua.
Sunnuntaina käytiin uudelleen joululahjaostoksilla, tällä kertaa keskustassa. Otettiin myös Make mukaan shoppaamaan. Kun nälkä yllätti, mentiin syömään Rossoon ja käytettiin ilmaiset jälkkärikupongit - pannacottaa! Ja illaksi suunnattiin vielä leffaan katsomaan Interstellaria. En ollut kauhean innoissani, mutta sehän olikin yllättävän hyvä! Ainut miinus oli sen kesto, kolme tuntia! Oli poikkeuksellisen aktiivinen sunnuntai... Aamun treenit olivat viimeiset ennen joulua, koska suunnataan loppuviikosta sinne Savonmualle!
Lauantaina käytiin aamusta joululahjaostoksilla Zeppelinissä. Miksi ihmeessä sitä pitää aina lähteä niin viime tipalla? Eikö olisi vähemmän stressaavaa ostaa lahjat jo marraskuussa? Mutta ei. Joka vuosi sitä siellä paniikissa kiertelee tuhansien muidenkin ihmisten kanssa ja miettii kuumeisesti, mitä ihmettä sitä tänä vuonna taas ostaisi. Poikkeuksellista kyllä, yllätyin miten helposti lahjojen ostaminen kävi tällä kertaa. Oli pakko käyttää low budjet -mentaliteettia, ei tuossa työssä nimittäin ole päässyt pahemmin rikastumaan... Mutta kaikille löytyi lahjat, toivottavasti mieleiset! Pääsee sitten parhaimpaan vaiheeseen - paketointiin!
Leivoin lauantaina itse pipareita valmistaikinasta. En löytänyt muita muotteja kuin näitä muumimuotteja, joten jouduin osittain taiteilemaan käsin. Näitä tuli ihan tajuttomasti, luulen että syödään näitä vielä juhannuksena... Ja totta kai jouluun kuuluu joulutortut! Kokeilin Maku-lehdessä ollutta neuvoa erilaiseen taitteen tekemiseen. Niistähän tuli kivoja!
Meikäläisen pikkujoulut lauantaina. Koska tänä vuonna kohdalleni ei sattunut yhtiäkään pikkujouluja porukalla, päätin juhlia sitten Allun kanssa kahdestaan. Syötiin juustoja ja juotiin viiniä. Telkkarista tuli Love Actually ja katsottiin sitä. Jotkut Allun kaverit olivat kuulemma sitä mieltä, että minä tarvitsen hieman tuuletusta, joten lähdettiin sitten vielä myöhään käymään nelivitosessa moikkaamassa Allun kamuja. En pysty oikein sanomaan millon viimeksi olisin käynyt ulkona... Ehkä se oli aikakin. Harmi vain, että lähes kaikki tuntuivat pelkäävän minua.
![]() |
Tuo punainen (oik.) on vuoden viini ja on muuten tittelinsä ansainnut! Maksaa vain 9,98 € |
![]() |
Sunnuntaina rotuaarilla. |
Sunnuntaina käytiin uudelleen joululahjaostoksilla, tällä kertaa keskustassa. Otettiin myös Make mukaan shoppaamaan. Kun nälkä yllätti, mentiin syömään Rossoon ja käytettiin ilmaiset jälkkärikupongit - pannacottaa! Ja illaksi suunnattiin vielä leffaan katsomaan Interstellaria. En ollut kauhean innoissani, mutta sehän olikin yllättävän hyvä! Ainut miinus oli sen kesto, kolme tuntia! Oli poikkeuksellisen aktiivinen sunnuntai... Aamun treenit olivat viimeiset ennen joulua, koska suunnataan loppuviikosta sinne Savonmualle!
keskiviikko 10. joulukuuta 2014
Tiistai
Blogi viettää hieman hiljaiseloa, koska en vaan yksinkertaisesti saa aikaiseksi leipoa, lakkailla kynsiä tai tehdä mitään muutakaan jännää. Päätinpä tässä sitten ilahduttaa teitä kurkkauksella arkeeni ja tiistaipäivääni.
8.28 herätys ja ylös. Allu koitti herätellä minua useampaan otteeseen ennen kahdeksaa, mutta en vaan kyennyt nousemaan ylös. Yöt ovat jostain syystä muuttuneet levottomiksi ja unet sekaviksi. Heräsin yöllä siihen, että päästin epämääräisiä vikinä-ääniä. Aamulla olisi väsyttänyt kamalasti, mutta olen päättänyt herätä aiemmin, jotta saisin jotain päivän aikana aikaiseksi (taitaa tosin jäädä haaveeksi).
Söin aamupalaa sohvalla rötkyillen ja katsoen telkkaria. Kahvia tulee nykyisin nautittua isosta kupista... Nämä Iittalan Taika -mukit ovat vieneet sydämeni, nimenomaan nuo mustavalkoiset. Ostin ensimmäisen mukin Allulle synttärilahjaksi ja siitä se sitten lähti. Ostoslistalla on neljäs muki, mutta se on vaan lykkääntynyt.
Vääntäydyin suihkuun yhdeksän jälkeen ja meikkasin valmiiksi ennen kiekon siirtämistä. Minun arkeni rytmittyy kivasti kahden tunnin pätkiin, yleensä klo 10, 12 ja 14. Eli ensimmäinen kiekon siirto tapahtuu klo 10. Meillä kun ei sitä autopaikkaa ole vieläkään! Siispä kipittelin alas, vein samalla roskat ja tulin ylös katsomaan Murdockin murhamysteereitä, joka alkaa tasan kymmeneltä. Siinäpä vasta koukuttava sarja! Pakko katsoa uusinta aamuisin kun ei illalla pysty katsomaan töiden takia. Hälyttävää kyllä, näyttäisi ettei uusintaa enää tule... Sarjan jälkeen laitoin hiukset kuosiin päivää varten. Ja ihmettelin kuinka pitkät ne ovatkaan jo!
Tunnin siinä sitten istuin koneella ja selailin läpi uusimmat blogikirjoitukset, tarkistin Facebookin ja kävin lukemassa uusimmat uutiset Iltalehden sivuilta. Instagramin tsekkailen yleensä tabletilta heti aamusta. Tylsyyteen pelasin vähän päälle miinaharavaa.
Lähdin klo 11.55 kauppaan, koska niin kiekkoa ei tarvinnut erikseen siirtää ja sain takaisin tullessa asetettua ajan puoli yhteen. Kaupassa raahasin koria ja jouduin jättämään osia ostoksia väliin, koska ne eivät sopineet kyytiin!! En jaksanut palata takaisin, kun huomasin unohtaneeni luumuhillon ja hiivan. Kannoin kaksin käsin ruokakasseja ja unohdin käydä tankkaamassa. Palasin kotiin ja kun sain kassit purettua, näytti edelleen sille, ettei kukaan olisi käynyt kaupassa.
Söin kaupasta tultuani kasvissosekeittoa ala Allu, raejuustoa ja karjalanpiirakoita. Luin uusinta Maku-lehteä ja inspiroiduin pipari-marenkikekseistä sekä toffeekekseistä! Sen jälkeen pyörin netin ihmeellisessä maailmassa. Ja koska minulla on yksi kirja (the Making of Us by Lisa Jewell) pahasti kesken ja jonka olen lainannut nyt kolme kertaa uudelleen (kyllä, lainasin sen syyskuussa!), otin kirjan kauniiseen käteeni ja aloin ahkeroimaan. Ja totta kai alkoi väsyttämään hirmuisesti. Laitoin herätyskellon soimaan 14.20 ja painoin pääni tyynyyn. Ehdin nukahtaa ja olo olikin huomattavasti pirteämpi!
Vaihdoin vaatteet, tarkistin salkkuni sisällön ja huomasin, että olin unohtanut ladata tabletin. Heitin takin päälleni ja suunnistin töihin, koska auton kiekkoaika oli loppumassa 14.30. Olin konttorilla 14.50 ja sainkin vähän ihmetystä osakseni, koska olin tullut niin aikaisin. Join siinä sitten kahvia ja latasin sitä himskatin tablettia. Tiedossa oli aika mitäänsanomaton päivä kalenterin osalta. Konttorilta lähdettiin suunnilleen 15.50 ja ajettiin Oulunsaloon.
Siinä se ilta meni kivasti ovia tahkotessa, pääsin suoraan sisälle joskus puoli seitsemän jälkeen ja loppu ajasta hujasti siellä. Pääsin lähtemään 20.00 ja odoteltiin sitten 20.30 asti, että viimeinenkin saatiin mukaan kyytiin. Muut olivat jo lähteneet aiemmin toisella kyydillä kotia. Oltiin konttorilla 21.00 ja siitä lähdin hakemaan Allua yliopistolta. Kotona oltiin 21.30 ja iltapalan jälkeen suunnistin iltapesujen kautta nukkumaan. Tietenkin ensin pelattiin yhdessä Sanajahtia muutama erä. Taisteltiin vähän puolista ja siitä tosiasiasta, etten näe kelloa ilman silmälaseja... Valot sammutettiin lopulta suunnilleen klo 23.
torstai 27. marraskuuta 2014
"where hope and daylight die"
Olen miettinyt menneinä päivinä, että eipä aurinkoa ole tainnut taivaalla näkyä ainakaan kuukauteen. Tasaista harmautta ja pimeyttä on sen sijaan piisannut senkin edestä. Välillä sataa räntää ja toisinaan taas vettä. Sekin vähä lumi, mikä tänne oli tullut viime viikonloppuna, on sulanut pois. Ehdin jo innostua hieman, mutta sinne se meni. On niin pimeää, että en pysty erottamaan maassa olevaa vesilammikkoa. Tai ulko-ovea. Muistot kesästä ovat jo tähän mennessä haalistuneet, eivätkä siis tuo minkäänlaista voimaa tähän synkkyyteen. Mieliala alkaa pikkuhiljaa olla pohjamudissa.
Jospa lähestyvä joulukuu ja alkava joulun odotus alkaisi vaikuttaa piakkoin positiivisella tavalla. Maanantaina ainakin saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun! Tänä vuonna valmistauduttiin paremmin kuin viime vuonna ja ostettiin muutama viikko sitten Angry Birds -kalenteri. Sen lisäksi innostuin viime perjantaina siivouksen yhteydessä laittamaan ne ainokaiset jouluvalot esille.
Käytiin viikonloppuna remonttiapuna Kisiksellä. Samalla ostin käytettynä GI:n treenejä varten. Se ei ole varsinaisesti BJJ-puku, mutta jospa sillä nyt alkuun pääsisi. Pääsee testamaan ja näkemään pystynkö jatkamaan mitenkä treenejä töiden ohessa. Ei sillä, ettenkö haluaisi! Se onkin ollut ainut henkireikä tässä masentavuudessa. Puolitoista tuntia kaksi kertaa viikossa, jolloin aivot lepäävät kaikelta muulta ja näkee muitakin ihmisiä. On muuten hyvin tasapainossa työ ja harrastus: olen ainoa nainen miesten keskellä töissä ollessa ja BJJ:ssa saan olla naisten seurassa!
Onkin tosi opettavaista olla kerrankin sellaisessa työpaikassa, jossa (lähes) kaikki muut ovat miehiä. Jos alan muuttua miesmäiseksi, se johtuu ihan siitä testosteronin määrästä!
![]() |
Jaksoin väkertää viime viikolla itselleni pirtsakammat kynnet. Ei suurempaa vaikutusta mielialaan. |
![]() |
Eilen leivoin sipuli-pinaatti-tomaattipiirakkaa. Pitkästä aikaa jotain suolaista! |
![]() |
Siinä se joulukalenteri odottaa, kunniapaikalla. |
![]() |
Tauluhyllyt ja jouluvalot. Kun ei ole päivänvaloa, ei kuvatkaan onnistu! |
![]() |
Toivottavasti puku on oikeanlainen! Nyt pitäs onnistua harrastaminen... |
![]() |
Töihin menossa. |
![]() |
Kokeilin pitemmän aikaa mielenpäällä ollutta kampausta. Etutukka ranskisletitettynä taaksepäin. |
maanantai 17. marraskuuta 2014
Kun pimeys ahdistaa
On niin synkkää ja pimeää ja masentavaa. Tätä yleensä lievitän leipomisen avulla, mutta nyt aika menee töissä ollessa. Toissa vkl viimeksi sain aikaiseksi kokeilla uutta yleiskonettani ja siitä syntyi marenki-suklaakakku. Sitä on pakko kokeilla uudemmankin kerran! Resepti kaipaa vielä ihan pienenpientä viilausta, joten ihan vielä en jaa sitä. Ensimakua kumminkin alla olevalla kuvalla:
Jospa tällä viikolla saisi edes jotakin aikaiseksi! Vaikka oikeasti haluaisin vain nukkua, kaivautua syvemmälle peiton alle ja unohtua päiväksi makuuhuoneen hämärään. Tulisi edes lunta.
![]() |
Baileyskaakaota kermavaahdolla ja lettua, mmmmmm. Pieni valonpilke niin masentavaan sunnuntaihin. |
Jospa tällä viikolla saisi edes jotakin aikaiseksi! Vaikka oikeasti haluaisin vain nukkua, kaivautua syvemmälle peiton alle ja unohtua päiväksi makuuhuoneen hämärään. Tulisi edes lunta.
perjantai 7. marraskuuta 2014
Tampio Helsingissä
Uskokaa tai älkää, selvisin reissustani hengissä! En ihan kivuttomasti, mutta ehjänä kumminkin. Aika uuvuttava reissu ja olin aika onnessani palatessani takasin Ouluun. On se Helsinki vaan aivan liian iso minun makuuni!
Sain useampaan otteeseen sydämentykytyksiä ja pieniä paniikkeja... Yksinään on aivan kamalaa yrittää selvitytyä!!!
- En meinannut osata portilta matkatavarahihnoille. Eikä kukaan halunnut opastaa minua. Kiitti vaan ihmiset!
- Laukkuni ei tullut. Itku, paniikki, väärät liikkeet. Kun laukku sitten löytyi, se oli ihan märkä ja kaikki vaatteeni olivat kosteita. Kaikki sukat olivat yllättäen ihan märkiä vielä illallakin! Eikä yhtään pahoitteluja. Jouduin sitten ottamaan taksin koulutuspaikalle ja olin sieltä onneksi vain 5-10 minuuttia myöhässä. Onneksi oli kunnolla ruuhkaa!
- Enhän minä osannut liikkua Helsingissä ja suuntavaistoni oli ihan päin peetä. En tiennyt mistään koskaan mitään, saati löytänyt mihinkään...
- Koko ajan märät kengät. Ja rikkinäiset.
- Helsinki-Vantaalla en meinannut osata liikkua. Ja minun kassini joutui satunnaiseen tarkastukseen. Onneksi minulla ei ollutkaan kuin pieni omaisuus mukanani :D
- Istuin koneessa reilusti yli tunnin. Lento oli myöhässä, vaikka boarding alkoi etuajassa. Ihanata!
- Selvisin! Kaikesta!
- Mukava koulutus
- Näin pitkästä aikaa näitä: Kati, Charlotta ja Sauli. Suuri syy miksi minulla oli hauskaa.
- Pieni breikki arkeen..
Yövyin siis Sokos Hotel Pasilassa, joka sijaitsi oikein mahtavalla sijainnilla koulutuspaikkani kannalta. Aamulla onnistui nopea siirtyminen hotskulta Verisuren toimistolle. Yllätykseksi majotuin toisen koulutuksella olleen tytön kanssa. Minä - yksityisyyteni vartija - joutui aika koetukselle, kun en päässytkään omiin oloihini illaksi ja yön jouduin jakamaan täysin tuntemattoman ihmisen kanssa. Onneksi tämä oli kumminkin mukava ja ainut ilta oli maanantai, jolloin hotellilla olin...
![]() |
Maanantai-iltana opiskelin oikein olan takaa! Pystyi sitten muina iltoina juoksemaan ympäri kaupunkia... |
![]() |
Ensimmäistä kertaa elämässäni minulla on käyntikortteja ja työpuhelin! Aika pro olo. |
Kävin Helsingin keskustassa hengailemassa ja näkemässä tuttuja kuten jo aiemmin mainitsin. Tiistaina sitten pyörittiin Katjuskan kanssa Stokkalla, jossa joulu näytti olevan ihan kympillä käynnissä! Oli jotenkin hämmentävää...
![]() |
Eksyksissä... |
![]() |
Roberts coffeella pikkusen cappuccinoo Charlotan kanssa... |
![]() |
Yks selfie. |
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Jännittäjän painajainen
Nyt alkaa jännittämään! Lähden nimittäin huomenna yksin työpaikan koulutukseen Helsinkiin neljäksi päiväksi! Aluksi olin vain innoissani tästä mahdollisuudesta, mutta sitten tarkemmin asiaa ajatelleena mieleeni hiipi yksi jos toinenkin huolenaihe. Ja tapani mukaan onnistun tekemään hyvin monista asioista jännittäviä ja jännäämisen arvoisia...
- Lennän ensimmäistä kertaa yksin. Joudun siis selviytymään lentokentästä ja sen haasteista ilman apuvoimia. Laitanko laukkuni ruumaan vai otanko sen mukaan? Onnistunko löytämään oikean portin ja oikean paikan ja osaanko toimia oikein? Enkä ole eläessäni astunut jalallanikaan Oulun lentokentälle. Ja lento lähtee 6.45, joten joudun heräämään tajuttoman aikaisin (pitäisi olla jo nukkumassa)!
- Entäs Helsinki-Vantaalla? Mitäs jos kumminkin eksyn tai entä jos en löydä matkatavarahihnoja?
- Miten matkustan lentokentältä koulutuspaikkaan Pasilaan? (okei, tähän sain käyttää taksin palveluja, kiitoskiitoskiitos!) Toivottavasti lento ei ole myöhässä, jotta olen ajoissa paikalla klo. 9.
- Miten toimin matkalaukun kanssa? Miten ihmeessä jaksan maanantaina pysyä hereillä?!
- Miten tulen ylipäätään selviytymään Helsingissä yksin neljä päivää???
- Julkinen liikenne
- Torstaina on lento takaisin Ouluun, joten kaikki tuo lentokentällä selviytyminen on koettava uudelleen. Tällä kertaa vaan paljon isommassa mittakaavassa. Ehdinkö lennolle ajoissa? Entäs jos joudun lähtemään koulutuksesta liian aikaisin?
Siinä taitaa olla aika pähkinänkuoressa kaikki huoleni... Plus tietenkin tänään painissa otetut vammat huolettavat. Olkapää revähti ja otin himpun osumaa naamaan. Jospa ei mustelmia tekisi. Outoa olisi jos tekisi. Tosin onni on, että pääsen näkemään tuttuja etelässä! Jospa heidän avustuksellaan pärjäisin. Niin ja yöpymiseni on Sokos Hotel Pasilassa, joten pääsen ensimmäistä kertaa yksin hotelliin. Kokemus se on sekin.
Kerron lisää matkastani ensi viikolla, jahka selviän hengissä enkä eksy. Tässä laitetaan nyt itsenäisyys ja rohkeus koetukselle!
This is how I feel. |
torstai 23. lokakuuta 2014
Valitsen sinut, keltainen!
Loppusyksyn kuvia Kisikseltä.
ps. näitä ei ole sitten muokattu yhtään mitenkään, koska sellaista ohjelmaa ei ole nyt käsillä. Eli tältä ne näyttää ihan vaan suoraan kameralla otettuna.
ps. näitä ei ole sitten muokattu yhtään mitenkään, koska sellaista ohjelmaa ei ole nyt käsillä. Eli tältä ne näyttää ihan vaan suoraan kameralla otettuna.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)