Ajatella, nyt ollaan jo reilusti heinäkuun puolella! Ja kun miettii eteenpäin seuraavia viikkoja, ovat ne täyteen buukattuja elokuulle asti. Eli käytännössä kesä on jo melkein ohitse. Toisaalta, töissä ollessa en ole pystynyt nauttimaan kunnolla tästä, vaan tunnen odottavani kesää edelleen. En ole ehtinyt käymään rannalla, piknikillä tai tekemään muuta kunnollista kesätekemistä.
Olen pahoillani, etten ole saanut aikaiseksi kirjoitettua tänne uusimpia kuulumisia. Aika vaan menee joko töissä tai sitten töistä toivuttaessa. Mutta tässäpä nyt päivitystä elämääni!
Äiti, Laura, mummi ja tätini Anu kävivät kylässä eräänä lauantaina. Käytiin shoppailemassa Matkuksessa ja mukaani tarttuivat havittelemani juoksutrikoot Budget Sportista. Nämä Adidakset olivat alennuksessa ja tuntuivat mukavalta päällä. Muistuttavat ehkä hieman liikaa verkkareita, jotka omistin kouluaikoinani. Hrrrrrrr! Mutta nämä ovat tosi hyvät päällä! Ja pitihän ne testata eräänä iltana ja tuntui kuin olisi ilman housuja vedellyt. Tiedä sitten miten kauniilta olen näyttänyt hyllyvässä takamuksessani. Nyt ei ainakaan voi valittaa housujen puolesta innostuksen puuttumista tai jaksamista...
Sain viime viikonlopun vapaaksi kaasovelvollisuuksien nojalla, mutta ne vaihtuivatkin muuttopuuhiin. Make oli saanut asunnon Oulusta ja koska Make itse on muuttanut minut ja Lauran yhteensä 7 kertaa, tunsimme velvollisuudeksemme mennä auttamaan. Perjantaina siis matkasin suoraan töistä junalla Iisalmeen, jossa olin Lauran luona yötä (btw. ahistavaa kun menin nukkumaan - oli ukkonen. heräsin aamulla - oli ukkonen). Aamulla lähdettiin harmaassa ja hieman kylmässä säässä kohti Oulua. Maken kämppä oli tosi hyvä, siisti ja iso. Olisin voinut nähdä itsenikin siellä asumassa!
Lauantai-ilta meni mukavasti ensin Torerossa syömässä käydessä koko porukalla ja sitten me jäätiin Maken kanssa kahdestaan. Nautittiin niin ensimmäisestä illasta/yöstä uudessa asunnossa kuin vapaa-päivästäkin. Oli ihan paikallaan vaan höllätä ja antaa mielen kuljeskella. Ja mikäs siinä parvekkeella nauttiessa ilta-auringosta ja
Magnersista!
Sunnuntaina meillä oli treffit kaasojen kanssa Bisketissä. Maisteltiin tulevaa hääkakkua (joka muuten tulee olemaan superhyvää!!!) ja suunniteltiin ohjelmaa sekä jaettiin vähän vastuualueita. Eihän niihin häihin ole kuin yksi hassu kuukausi! Alkaa pikkuisen jännittää, mitenkähän me saadaan kaikki kuntoon ja valmiiksi ennen H-hetkeä!? Kahvittelujen jälkeen käytiin pyörimässä Stokkalla ja sen jälkeen syötiin Maken ja Jussin tekemää pizzaa sekä jätsiannokset. Sitten ajettiinkin kiireenvilkkaa Iisalmeen, jotta ehdin viimeiseen junaan. Oltiin asemalla noin 4 minuuttia ennen junan saapumista...
Maanantaina työt kutsuivat jälleen, mutta motivaatio lähenteli nollaa. Väsymys oli jotakin ihan järkyttävää! Kun on henkisesti väsynyt, ei vaan yksinkertaisesti jaksa yltää positiivisuuteen. Olisi vaan tehnyt mieli huutaa kaikille asiakkaille, että
menkää kotiin! Palvelkaa itse itseänne, tehkää omat ruokanne kun mikään ei kumminkaan riitä teille! Kyllä asiakkaat saa näyttää nyrpeää naamaa minulle, mutta minun pitää vaan jaksaa hymyillä ja tehdä kaikkeni heidän edestä. No, onneksi se noin puoli tuntia ennen työajan loppumista alkoi jo helpottaa ja asiakkaatkin olivat mukavia.
Mutta kyllä se ihan oikeasti laittaa miettimään, miksi ihmisien pitää lähteä ravintolaan, jos heille ei kumminkaan mikään kelpaa? Ja osalla on vielä pokkaa olla superärsyttäviä. Viime viikolla pitkää viikkoa tehdessä minulle sattui vahinko ja unohdin bongata yhden ruuan koneelle. No, kun sen tajusin, menin pahoittelemaan tilannetta ja hoidin sen omasta mielestäni niinkuin pitääkin. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ne eivät olleen ihan tyytyväisiä ja yritin saada heille ilmaiset jälkkärit korvaukseksi. Ei kelvannut ensin, mutta kun vp kävi juttelemassa heille, niin kyllä maistui. No, kun sitten vein laskua heille (johon nämä jätskiannokset ja kahvit eivät kuuluneet), niin oli miehellä pokkaa valittaa ruuan hinnasta!
Ette taida hirveästi mainostaa tuota oikeaa hintaa? (siis alkuruokana kyseinen on 8,90e ja pääruokana 17,90e) Eikä se ollut toteamus vaan kunnon piikki lihaan suoraan vaan. Jäi harmittamaan ihan kamalasti. Jos tyypit ovat saaneet
ilmaiset jälkkärit niin onko siinä sitten maailman paras hetki rueta vielä valittamaan?!
Huh, onneksi harjoittelua on takana jo yli puolet (237,5 h / 380 h)!! Ensi viikon jälkeen minulla onkin viiden päivän vapaat. Tulee kyllä enemmän kuin tarpeeseen. Aion käydä Kisiksellä kun siellä on Iskelmäviikot ja nähdä ihmisiä. Sunnuntaina on pikkumiehen ristiäiset, mikähän tämän nimeksi tulee? Maanantai ja tiistai ovat myös vapaat, mutta meille on ehkä tulossa Tanskasta kolme sohvasurffaajaa, joten pitää olla takasin täällä Kuopiossa. Ne päivät voisi kyllä pyhittää pelkkään rentoon oleiluun. Ja Alen lahjan hankintaan/suunnitteluun.
Ale oli saanut sen pomolta laatikollisen mansikoita ja niiden parissa onkin aika mukavasti vierähtänyt. Siivosin ne tiistaina ja eilen sitten väsäsin niistä kakkua. Vielä ei oo maistettu, saa nähdä millainen siitä tuli. Mutta eihän tuota määrää pysty kokonaan kakkuun laittamaan, saati syömään (nyt jo kutittaa aika paljon...), niin päätettiin tehdä lopuista hilloa ennenkuin ne pahaksi ennättävät. Jostain syystä minulle tuli eilen ihan muumimamma olo.
Ps. Sain kyllä parhaimpia kohteliaisuuksia ikinä.
Olet sä kyllä ihan nätti. Ethän suutu? On se kiva kuulla että on
ihan nätti.