Juhannus

Oltiin tosiaan Kisiksellä torstaista lauantaihin viettämässä juhannusta. Aika meni tosi leppoisissa tunnelmissa ja voinkin laskea tuon yhdeksi parhaimmista ikinä. Ei ollut kiire minnekkään ja sai vaan olla. Niin ja tietysti syödä erinomaisen hyvin! Käytiin katsomassa uutta vauvaa, joka oli tosi ihana. Sitten mentiin mökille saunomaan kunnon puulämmitteiseen saunaan ja syötiin lettuja. Päästiin myös koko joukolla tutustumaan 7 wonders peliin, jota Ale yritti kovasti selittää.

Lauantaina piti suunnata takaisin Kuopioon meikäläisen työvuoron takia. Tuntui äärimmäisen vastenmieliselle lähteä palvelemaan ihmisiä. Olisin vaan halunnut jatkaa leppoisaa olemista.

Perjantain herkkuruokaa!

omakuva

Kuu heijastuu lammen pintaan

Auton ikkunasta otettu kuva,
siellä on pikkuinen vasikka äitin kanssa!

Keskiyön aurinko. Peltoja peittää sumu.

"Olkaa hyvä ja istuutukaa, minä tuon ruokalistan"

Elämäni on tällä hetkellä aika tylsää, olen joko töissä tai sitten kotona rötköttämässä sohvalla. Vapaapäivinä yritän hullunraivolla siivota ja mahdollisesti myös leipoa jotain. Päivät on juuri sellaisia ettei pysty oikein tekemään mitään, on joko liian myöhä tai sitten pitää tuijottaa kelloa milloin töihin pitää lähteä.

Ihanaa päästä vähän huilailemaan, kuusi päivää töissä on jo ihan liikaa. Ajatukset tahtoivat karkailla koko ajan ja möhliminen kasvoi huomattavasti. Sain sitten tänään lounasajalla kaaoksen aikaiseksi ja keittiöstä sateli hermostuneita kommentteja... Aina on joko kiire tai sitten ei ristin sieluakaan! Saa joko juosta pää kolmantena jalkana, muistaa kaikkea ja yrittää ehtiä kaikkialle TAI kuolla tylsyyteen, pyyhkiä samaa pöytää miljoona kertaa ja järjetellä paikkoja. Mutta nyt on siis työviikko taputeltu ja huomenna suuntana onkin pitkästä aikaa Kisis!

Minijuhannusta vietetään siis siellä, kotokotona. En olekkaan taas vaihteeksi päässyt käymään kotikonnuilla vähään aikaan, joten tuntuu aika mukavalle. Sitä paitsi saimme tuossa 8.6. uuden pikkuisen poikaserkun ja sitä olisi kova hinku katsomaan. Vauvat kun ei oo pieniä kun ihan vähän aikaa. Uuden serkun myötä meidän serkkuklaanimme kasvoi 11 henkeen, joista vanhin on 25 ja nuorin muutaman viikon ikäinen. Siinä on hajontaa!

Harkasta on vielä jäljellä noin 2/3. Kuukausi siellä on noin suunnilleen oltu ja ihmettelen kuinka hyvin olen oppinut kaikkea. Oppimista löytyy toki vieläkin, mutta työskentely ei ole enää niin jännittävää enkä tarvitse enää niin paljon apua. Mutta silti tuntuu että osaan sen möhlimisen turhankin hyvin... Karmeinta oli se, kun olin unohtanut bongata yhden tilauksen koneelle ja ne raukkaparat istuivat pöydässä odottamassa ruokaansa jonka tieto ei ollut edes keittiöön päässyt.

Vaikka virheitä sattuu aina silloin tällöin, pienistä isompiin, tykkään tuosta harkasta kokonaisuudessaan.  En olisi koskaan uskonut sanovani tykkääväni tarjoilijan työstä, mutta niin sitä vaan pitää nöyrtyä. Jännää miten sitä löytää uusia puolia itsestään!!! Nyt huomatkaa: tämä ei tarkoita sitä, että minusta sitten tulisi isona tarjoilija!!!!!!! En tiedä todellakaan haluanko minä tehdä tuollaista hommaa koko loppuelämäni. On se vaan aika rankkaa ja ihmiset osaavat olla todella raivostuttavia. Onneksi siellä on myös niitä ihania ihmisiä, jotka ovat tulleet syömään ajan kanssa ja rennolla iloisella mielellä. On paljon mukavampi palvella hymyileviä asiakkaita, jotka heittävät small talkia kuin asiakkaita joiden elämä on jostain jääpalasta kiinni.

Kaiken lisäksi tuossa työssä saa mystisiä mustelmia, haavoja ja sormenpäännyrjähdyksiä. Minulla on nytkin ihan kamalan näköinen mustelma lantiolla. Olisinko kantanut kuohuviinilaatikkoa lantiota vasten, en tiedä, mutta enpä ole koskaan saanut tuommoiseen kohtaan mustelmaa!

Reippaana pyöräiltyäni (ja melkein näännyttyäni matkalle) minä aloitan nyt kahden vapaan päivän nauttimisen, joihin kuuluu ainakin seuraavia asioita:

• letut (mielellään muurinpohjaletut)
• Mexico - lonkero
• Remeskylän grillimakkaraa
• Leivontaa (jotain hyvää kotiin viemiseksi)

11

Sain haasteen Houkutuksia - blogilta ja tässäpä vastauksia. En haasta ketään, joten teen tästä tämmösen lyhennetyn version.
Ideana siis kertoa 11 asiaa itsestä ja sitten vastata haasteen antajan antamiin kysymyksiin.


11 asiaa minusta

1. Asun Kuopiossa vaikka olen joskus sanonut että en ikinä muuta tänne, vaan Ouluun. Parin vuoden takainen tilanne saattoi minut opiskelupaikan valinnan kautta sitten kuitenkin Kallaveden rannalle. Täällä sitä ollaan nyt kaksi vuotta asuttu ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen! Kaupunki on tosi miellyttävä sen koon takia. Mutta missä sitten tulevaisuudessa asun, sitä ei voi tietää.

2. Opiskelen matkailualaa, vaikka joskus sanoin että minusta ei ikinä tule restonomia. Ja kuinka päädyin sitten tälle alalle, se onkin aika "hauska" juttu. Ihan vahingossa. Hain randomisti jotain koulutusalaa, joka Kuopiossa oli ja tämä taisi olla se ainut vähänkään kiinnostava. ja pääsin sinne. Joten ei tämä mikään kutsumusala ole koskaan ollut. Mikä minusta isona tulee, se onkin ihan toinen juttu.

3. Olen hurahtanut ihan satasella vaaleanvihreeseen väriin. Sitä löytyy kotoa asiasta ja esineestä jos toisesta. Kuten tätini sanoi käydessään ensimmäisen kerran luonamme sunnuntaina: taidat tykätä tuosta limenvihreestä?

4. Minulla on tatuointi kädessäni ja otin sen viime elokuussa. Pelkäsin yli kaiken mennä ekan kerran kotikotiin ja näyttää sen. Olin varautunut siihen, että isäni ei pitäisi siitä yhtään ja raivostuisi... Onhan se aika näkyvällä paikalla. Mutta kaikki tuntuvat ottaneen sen ihan mukavasti vastaan.

5. Puhun liikaa. Ale sanoikin, että se ei aina kuuntele mitä puhun kun sitä tekstiä tulee koko ajan. Se on kuulemma mukavaa taustamölinää. Jos sitten en joku päivä ole puhetuulella, ihmetellään mikä minua vaivaa.

6. Olen liiankin hyvä suuttumisessa ja loukkaantumisessa.

7. Inhoan tekopyhiä ihmisiä. Muiden mielistely ja esittäminen ovat mielestäni ärsyttävää. Tärkeintä on olla oma itsensä. Siihen minäkin luotan, ihan sama jos jotain ärsyttää että minä olen minä!

8. Olen hulluna kenkiin. Onneksi sopivia on vaikea löytää, joten niitä on ihan kohtuudella. Voisi muuten olla enemmänkin! Kenkien sovittelu ja katselu on ihanaa. Suuntaan aina ennemmin kenkäosastolle kuin vaateosastolle.

9. Inhoan soittamista outoihin paikkoihin. Muutenkin soittaminen on aina kynnyskysymys. Eli soittelen tosi harvoin ihmisille, koska se on vaan niin vaikeaa. Kasvokkain puhuminen on paljon helpompaa!

10. Olen elänyt tähän mennessä tosi kiltisti. Viime vuosi oli poikkeus, jolloin tein paljon sellaisia asioita joita en olisi koskaan uskonut tekeväni (kiitos sen, Ale on elämässäni). Minulla on harvinaisen vahva omatunnon ääni, joka pitää minut kaidalla tiellä silloinkin kun muilla se on jo pettänyt. Minua ja siskoani verrataan hyvin usein toisiimme ja toisten  mielestä minä olen se railakkaampi, mutta totuus on aivan toinen! Siskoni ulkokuori osaa vaan pettää...

11. Ei ole helppoa olla ikuinen kakkonen.


Haastajan 11 kysymystä


1. Oletko riippuvainen jostain asiasta?
* Kun oikein miettimällä mietin, en keksi mitään muuta kuin kahvin ja sekään ei ole mikään paha riippuvuus. En pystyisi elämään ilman aamukahvia (tai ainakin uskottelen itselleni niin...).

2. Ne kolme kosmetiikkatuotetta, jotka olisivat ainoat, jotka saat ottaa mukaan matkalle?
* meikkivoide
*ripsari
*naamarasva

3. Seuraatko politiikkaa ja onko sinulla vahva mielipide jostain viime aikoina esilläolleesta asiasta?
* En pahemmin. Jotenkin se on niin kieroutunutta ja hämärää toimintaa (ainakin median antaman kuvan mukaan), eikä se pahemmin jaksa minua kiinnostaa sen takia. En jaksa muodostaa omia vahvoja mielipiteitä asioihin, koska ne ovat aina jonkun mielestä väärin ja se aiheuttaa vaan närää.

4. Suosikki baarisi ja ravintolasi?
* Malja on aika kova sana. Se on tosi viihtyisä ja siellä on rento tunnelma. Plus sieltä saa Magnersia sekä erikoisoluita!

5. Mistä ostat vaatteesi ja millaista tyyliä ne yleisimmin ovat?
* Jaa-a... Mistä milloinkin. Tosin nyt en muista yhtään mistä olen viimeksi vaatteitani ostellut, koska viime kerrasta on niiiiin paljon aikaa. Köyhällä opiskelijalla ei ole varaa shoppailuun. Mieluummin ostan ruokaa! Ja kenkiä... Tyylini on aika mitäänsanomaton, ostan vaatteita jotka ovat kivoja ja näyttävät hyvälle päälläni. En ole mikään muodin seuraaja ja inhoan yleensä kaikkea mikä on "in" ja kuuminta hottia.

6. Kuvaile unelmiesi elämäntilanne.
* Itseasiassa olenkin miettinyt tätä nyt viime aikoina aika paljonkin. Ja luulen että vastaukseni on: minulla olisi perhe ja olisimme molemmat taloudellisesti vakaita.

7. Kolme materialistista haavetta.
* Eero Aarnion Tuplakupla - valaisin!
* Niin monet kengät, että ei tulisi tilannetta johon sopivia ei löydy
* Joko uusi kamera tai nykyiseen uusi parempi objektiivi

8. Onko maailmassa joku ihminen, jota arvostat erityisesti ja miksi?
* Tämä on tosi paha! Arvostan monia ihmisiä, koska heillä on sellaisia piirteitä joita arvostan. Mutta että yksi joka olisi muiden yläpuolella? En kyllä osaa sanoa tähän ketään.

9. Millaisen auton ostaisit, jos raha ei olisi varsinaisesti este?
* Tähän on pakko sanoa, että Jaguaari. Vaikkakin tykkään tosi paljon meidän nykyisestä uudesta autosta, joka on Hyundai i20. Mutta unelma-autoni voisi olla tuo Jaguaari.

10. 3 seikkaa jotka tekevät miehestä hyvännäköisen? :D
* Kädet (kuulostaa varmaan oudolle, mutta se on ensimmäisiä asioita johon kiinnitän huomiota ja sillä voi olla asiaan aika paljon vaikutusta...)
* Lempeät ja eloisat silmät
* Hymy

11. Olet päivittäisillä ostoksillasi lähikaupassa. Mitkä seikat ärsyttävät kassan toiminnassa ja kanssa-asiakkaissa?
* Jos kassatädillä on huono päivä ja huono tuuli. Sama on asiakkaissa, jos heidän kasvoiltaan paistaa tyytymättömyys/ärsyyntyneisyys/huono tuuli, se saa minutkin ärsyyntymään. Hymy pelastaa yllättävän paljon! Miettikääpä kun liikutte tuolla kylillä, että millaiselta näytätte mutrunaamoinenne! Kärttyisyys ja hymyttömyys rumentaa.

Aurinko, meri, Nallikari ja morsian

Aika menee kuin siivillä nyt kun on töissä. Kaiken lisäksi viikonloppuna olivat siskoni Lauran polttarit, jotka olivat kolmipäiväiset sekä Oulussa. Jos siis joskus olen valitellut tylsyyttä niin nyt ei tarvitse enää!

Polttarit onnistuivat tosi hyvin! Yllätys säilyi sinne asti kun oltiin suunniteltukin eli Kisikselle (haettiin viimeinen seurueemme jäsen autoon). Eipä Laura osannut arvata vaan oli ällikällä lyöty. Muutamia asioita sai selittämällä selittää että ei olisi osannut arvata ja siinä vaiheessa kun sanottiin, että eipäs mennäkään kotona käymään vaan Ouluun, Lauran ilme oli näkemisen arvoinen. Harmi ettei reaktiota tullut missään vaiheessa kuvattua...

Ouluun on yllättävän pitkä matka Kuopiosta ja kuumuus ei yhtään auttanut asiaa. Mutta perille vaan päästiin! Laura jätettiin Laanilan huoltsikalle moottoripyörän kyytiin ja itse lähdettiin Nallikariin valmistelemaan alkumaljoja. Perjantai-ilta muuten meni rauhallisissa tunnelmissa, käytiin saunassa ja syötiin, sekä mikä parasta, käytiin uimassa meressä! Meikäläinen oli ensimmäistä kertaa Suomen maankamaralla bikineissä ja uitiin ehkä noin 8 asteisessa merivedessä... Siinä mitattiin rohkeutta ja uskallusta pulahtaa veteen, mutta kaikki saatiin tehtyä se!

Lauantaina vein sitten tulevan morsiammen Oulun Edeniin hierontaan ja yrttiporekylpyyn. Sillä välin järjestimme piknikin rannalle ja Lauran tultua söimme ja joimme. Tarjolla oli vaikka mitä herkkuja. Piknikiltä tultuamme aloimme valmistautua iltaa varten pukeutumalla ja laittautumalla. Taksilla hurautimme keskustaan, jossa kävimme ihan ensimmäiseksi erotiikkaliikkeessä ja sen jälkeen söimme Toripolliisissa. Syönnin jälkeen lähdimme tanssimaan Kaarleen. Onneksi baareissa ei ollut yhtään kuuma... Naamasta sai olla koko ajan pyyhkimässä hikeä. Jossain vaiheessa jäin yksin ja pakenin tilannetta tanssilattialle. Eipä sitä tule usein yksin vedettyä muuveja..

Koska rapatessa roiskuu aina, lauantainakin sattui pikku haaveri. Ja se olin tällä kertaa minä. Kävelin pahaa aavistamatta korkkareilla kadulla kun yhtäkkiä siinä olikin mukulakiviä ja nilkkani muljahti altani. Hävettää vieläkin ihan hirveenä koko tilanne, mutta ajattelin tyylikkäänä leidinä vaan nousta ja jatkaa matkaa. Sitten siihen tuli joku mies ja kyseli että sattuiko minuun. Siinä vaiheessa ei sattunut ja yritin vaan piilotella jalkaani ja jatkaa matkaa. En uskaltanut itsekään katsoa miten kävi. Aukihan se oli ja tuo tuntematon mies antoi ohjeita kuinka se pitää puhdistaa jne. Porukassamme oleva sairaanhoitaja puhdisti haavaa ja löysin laukustani kaksi laastaria (hyvä on varautua!!!). Mikäs siinä sitten, sukkahousut polven kohdalta riekaleina ja ylpeys palasina. Mutta päätin sen antaa olla vaikuttamatta hyvään tuuleeni. Nyt sitten koskee ja kirveltää.

Sunnuntaina heräiltyämme siivoiltiin mökkiä ja kerättiin kimpsut ja kampsut kasaan. Matka tuntui paljon pitemmältä kuin perjantaina eikä nuulea olo tehnyt siitä yhtään helpompaa. Ajettiin suoraan Iisalmeen ja kahvilla käynnin jälkeen jatkettiin yhden jäsenen kanssa matkaa Kuopioon. Viimeiset kilometrit olivat tuskaa bensavalon syttymistä odotellessa. Miten ihanaa olikin tulla kotiin!

Mutta oli aivan mahtavat polttarit ja ne onnistuivat täydellisesti. Kaikki seurueemme jäsenet tulivat hyvin toimeen keskenään vaikka ei ennestään kaikkien kanssa tuttuja oltukaan. Kiitos kaikille ihanasta viikonlopusta <3

kenkärakkautta

Äiti ja mummi olivat käymässä Kuopiossa muutama viikko sitten ja shoppailtiin oikein olan takaa. Oli ihan älyttömän mukavaa ja ihan tuottoisa reissu. Kaikki mitä etsittiin löytyi ja minä tein kenkärakkauslöydön!

Nuo kun näin hyllyssä, ihastuin. Kun laitoin ne jalkaan, rakastuin. Ne ovat ihanat ja vihreät! Ja mikä parasta, ne eivät hankaa vaan ovat täydelliset!

Toiset kengät piti ostaa töihin, nyt minulla on kunnolliset työkengät. Ne vastaavat kriteereitäkin, takaremmillä ja umpinaiset. Uskon että nuo kestää pitkään ja ovat muuten hyvät jalassa. Koska minun työ on seisomatyötä (ja kävelyä tulee myös paaaaljon), hyvät kengät ovatkin kaiken a ja o.