Kuukausi kuvina

Olen jostain syystä ihan hirmu laiska tämän blogin suhteen. Elämässä ei tapahdu juurikaan mitään erityisen jännää ja tunnen olevani väsynyt lähes koko ajan. Aloitin Iskelmän työt kuukausi takaperin, minkä ansiosta saan nyt olla päivät kotosalla ja tehdä töitä omalla rauhallisella tahdillani. Toukokuun puolivälissä olisi tarkoitus pakata taas kimpsut ja kampsut ja suunnata kohti Savoa kesäksi. 

Mennyt kuukausi on pitänyt sisällään perehtymistä ensi kesää varten, salaattihimoa ja aurinkoisempia päiviä. Kevät tekee tuloaan erittäin hitaasti, mutta tänään aamulla kävelyllä käydessäni kevään pystyi tuntemaan jokaisella solulla. Mikä ihana tunne oli vaan hengittää valoa, lämpöä ja positiivista energiaa (katupölyn lomasta)! Alla taas muutamia kuvia kuukauden tunnelmista.

Ihanaa kun pääsee taas pyöräilemään!

 

Kun takapuoli puutuu liiallisen istumisen seurauksena...

Kevättä rinnassa

Vihdoin rouva

Kylläpä aikaa on ehtinyt vierähtää edellisestä postauksesta! En vain yksinkertaisesti ole jaksanut työpäivän jälkeen ryhtyä toimeen ja muutenkin arki on tuntunut nyt kiireiseltä. Tai sitten hetkellinen voimattomuus on iskenyt kun peppunsa on sohvalle laskenut, yhtäkkiä hetken venyessä loppuiltaan. 

Tässä välissä on tapahtunut yhtä jos toista, parhaimpana asiana varmasti meidän naimisiinmeno. Kihlauksen jälkeen mietittiin vaihtoehtoja häille, pyöriteltiin mahdollisuuksia ja resursseja. Ensin luovuimme ajatuksesta tyyliin seuraavaan viiteen vuoteen, koska olisi aivan mahdotonta toteuttaa näillä varoilla häitä, jotka me molemmat haluaisimme. Vieraiden määrää on mahdotonta pitää pienenä: haluamme molemmat läheisimmät ihmiset juhlimaan meitä plus joukon kavereita. Ei ole mitään järkeä joutua karsimaan noin puolia ihmisiä vieraista sen takia, että meillä ei vaan ole mahdollisuutta siihen. Minulle tärkeää on myös ruoka ja juoma, joten niistäkään en ollut valmis luopumaan. Omissa häissäni en mitään kaurapuuroa tai makaroonia syö! 

Noh, sitten keksimme ajatuksen "karata" kahdestaan naimisiin maistraatissa jo nyt. Ajatus löi minut ällikällä, en nimittäin ollut suunnitellut ikinä mitään tällaista. Se oli oikeastaan loistava ajatus! Vain me ja muutama todistaja paikalla. Ei haluttu hirveästi mainostaa asiaa etukäteen, läheiset kyllä tiesivät. Varattiin päivä ja nyt ollaankin jo aviopari. Päätettiin, että juhlitaan sitten virallisesti häitä muutaman vuoden päästä, kenties siunaus kirkossa ja kekkerit siihen päälle. Sitten kun meillä on oikeasti mahdollisuus siihen.

Jännitti sanoa tahdon :)

Lunta kengässä

Käväistiin pari viikkoa sitten Kisiksellä viikonloppua viettämässä. Lauantaina kelit osuivat kohdilleen ja päätettiin sitten pistäytyä mökillä katsomassa vieläkö tönö on pystyssä. Innostuttiin käppäilemään läheiselle makkaranpaistopisteelle. Polku vei metsän läpi ja ylös rinnettä. Ensi kerralla aion ottaa mukaan kuumaa juotavaa ja makkaraa! Edellisestä kerrasta on aivan liian kauan aikaa...

Norjassa elokuvafestivaaleilla

Lähdettiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä bussilla kohti Norjaa ja Tromssaa. Siellä järjestettiin kansainvälinen elokuvafestivaali ja meillä oli liput hankittuna 7 elokuvaan. Torstaina nähtiin kaksi elokuvaa Yourself and Yours (Etelä-Korea 2016) ja The Greasy Strangler (USA 2016). Perjantaina vuorossa oli kolme leffaa: Collective Invention (Etelä-Korea 2015), The Last Family (Puola 2016) ja In This Corner Of The World (Japani 2016). Lauantaina kaksi viimeistä leffaa olivat Heartstone (Islanti 2016) ja The Together Project (Islanti, Ranska 2016). 

Leffojen välissä ehdittiin käppäillä pitkin Tromssaa ja ihailla maisemia. Majoituttiin Tromsø Campingissa mantereen puolella, josta oli keskustaan 3,5 km. Koska keskusta sijaitsee saarella, piti meidän ylittää silta päivittäin. Silta on kilometrin mittainen, joten sitä sai tosissaan jynssätä menemään. Oli kyllä mukava reissu, yllättävän stressitön. Bussimatkat edestakaisin olivat raskaimmat, kun matkaa tehtiin n. 12h. Alla muutamia kuvia reissulta, tärkeimmät muistot löytyvät tällä kertaa pään sisältä.

Kilpisjärvellä

Paluumatkalla oli parempi keli, joten nähtiin edessä avautuvat maisemat. Oli kyllä aika huikeaa!

Tämä oli ehkä parasta koko matkalla <3

Vuosi 2016 heinäkuusta joulukuuhun

Ja tässä vuoden toinen puolisko. Toivottavasti jaksatte käydä tämän urakan loppuun asti! Kuvia oli valtava määrä, jotka olisin halunnut julkaista, mutta kaikkea ei vaan voi saada...

Ihanaa ja elämänmyönteistä vuotta 2017!