Kesäkuun kuulumisia

Herkkuammeammeammeamme! Suklaa-mansikkakakku!

Apua, kesä kiitää eteenpäin kun mikäkin höyryveturi! Juhannuskin on jo takana! Jos ennen kesää aikaani vei opiskelut, nyt sen vie harjoitteluni! Sitä jotenkin vaan siirtää omassa mielessään rentoutumista ja kaikkia pikkuhommia siihen hetkeen, kun olisi aikaa. Sitten kun, sitten kun! Toisaalta on parempi vetää nyt täysillä loppuun asti kaikki pakolliset jutut, jotta mielenkiinto pysyisi yllä ja jaksaminenkin on vielä kohdillaan. Nyt kun sain viimein kaikki opintopisteet kasaan, pieni möykky sisältäni on kadonnut. Huh! Tein sen! Kun toukokuun lopun ja kesäkuun alun oli kunnon draivi päällä, alkaa nyt pikkuhiljaa tahti hidastua ja väsymys alkaa hiipiä jäseniin. Onko ihan normaalia jos nukun joka yö 8-9 tuntia ja silti aamulla väsyttää niin armottomasti, että tarvitsen 5 minuutin armonaikaa heräämiselle?

Minäkii haluan pesän rakennukseen!

Kesäkelitkin on jääny jonnekkin Ruotsin puolelle jumittamaan, kylmää vaan pukkaa. Positiivisesti kun ajattelee, niin uskon että kelit paranee sitten heinäkuun puolessa välissä Iskelmäviikolle! Pakkohan se on. Pakko!!! Tai sitten elokuussa kun meikäläinen viettää ansaittua kesälomaa. Jos sitä vaan vielä ajatus kulkee ja henki pihisee. Ja uuden kodin voimalla sitä jaksaa ainakin sinne elokuulle, on se vaan niin ihana! Pönttönä täällä haikailen Kuopion perään, mutta ne ajat vaan pitää jättää kylmän viileästi taaksepäin. Oulu on kuitenkin ollut aina minun haaveenani, joten pitää sekin kokeilla. Eihän sitä tarvitse jäädä sinne jumittamaan koko loppu elämäksi. Tuskin jäädäänkään. Mutta on ihana kokeilla uutta, eikä jäädä vellomaan johonkin yhteen ja samaan.

Allu pääsi opiskelemaan Oulun yliopistoon historiaa, mikä on aivan älyttömän mahtavaa! <3 Oon aika ylpeä papanastani (keksin tänään uuden lempinimen, muah)!

Lauantaina lähdetään Lurun ja Jussin kanssa Jyväskylään viikonloppulomalle. Enpä ole miesmuistiin käynyt Jyväskylässä, joten ihan jännällä odotan matkaamme. Tarkoituksena olisi vaan viettää rentoa aikaa keskenämme ja käydä pelaamassa vaikka minigolfia. Pelkään pahoin, että meidän tekeminen voi rajoittua sisällä tekemiseen - eli shoppailuun! Kelien takia tietenkin.

Käytiin eilen äitin kanssa Iisalmessa illan päälle, ihan vaan Prismassa ja Cittarissa. Ostin Prismasta (joo joo, en ole mikään merkkitietoinen) uudet kesäkengät ja Cittarista Sen Unelmien Laukun, jota olen himoinnut koko kevään aina kauppareissuilla. Nyt se oli -40 %, joten pakkohan se oli ottaa!!! Onneksi köyhyys rajoittaa minua tuhlailemasta, hehheh!

Hauskaa viimeistä kesäkuun viikonloppua kaikille! Huomenna saattaa ilmestyä vielä luontokuva-postaus...

Viva la vida!

Nyt voi jo pikkuhiljaa alkaa hellittämään ja toivokin on herännyt. Opparin opintopisteet ja arvosana ilmestyivät viime viikolla opintorekkariin! Työ löytyy myös Theseuksesta, jos joku tuntee tarvetta päästä tutustumaan niinkin mielenkiintoiseen aiheeseen. Päästiin tavoitteeseemme ja saatiin 4 arvosanaksi. Eipä olisi uskonut, mutta siellä se seisoo. Luulen, että ohjaajamme oli hieman puolueellinen sanoessaan työstämme "pitkästä aikaa paras työ". Mutta minua kiinnostaa vain se seikka, että MÖRKÖ ON SELÄTETTY KUNNIALLA!

Se kakkakurssi tourism activities osottautui hankalammaksi kuin luulinkaan, eikä yhden illan nopea kirjoittelu mennytkään ihan niin helposti läpi. Jouduin metsästämään tiettyä ihmistä, jolta kysyä kysymyksiä. Ja koska tapoihin kuuluu, opettajani täytyi viimeiseen asti pimittää tämän henkilön yhteystietoja! Ihan niinkuin ei olisi ollut jo hampaat murtumispisteessä tai pää räjähdyspisteessä... Mutta niin siitäkin vain selvittiin, loppujen lopuksi, vaikka tiukille meni! Eli arvosanat kaikista muista paitsi viinitietoudesta ovat nyt kasassa. Ruhtinaalliset 199 opintopistettä (viinitietouden jälkeen 202)! 210 on niin lähellä, hyvä ettei pissi lirahda innostuksesta!

Hyvät uutiset kantautuivat Kuopion suunnalta ja kertoivat, että kaikki mahdollisuudet valmistumiseen syyskuussa ovat käsilläni! Harjoittelu enää, sitten olen done.

Hirmu urakka edessä kasvattaa otsis pois..
Näiköhän taas onnistuu?

Jospa sitä jossain vaiheessa uskaltaisi hieman löysätä ja antaa virran viedä läpi kesän. Töitä tehden tietenkin, mutta että osaisin nyt nauttia kunnolla. Elokuussa päästään sitten laittamaan (taas kerran) omaa pesää Ouluun! Meillä on siellä aivan ihana 2008 rakennetussa kerrostalossa 54 neliön asunto saunalla Etu-Lyötyssä. Tavaroista suurin osa siellä tosiaan on jo, hifistelyä ei kuitenkaan vielä ole päässyt tekemään!

Ainiin, ÄLKÄÄ KOSKAAN EREHTYKÖ DNA:N ASIAKKAIKSI!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Toukokuu kuvina

Kesä on vihdoin tullut! Vaikka nyt onkin kylmää...

Viime viikonloppuna oli ihanan lämmintä! Viimeiset hetket nautiskellen Kuopiossa.
Ja kyllä, kuvassa on lapio.

Kallansilloilla

Junassa

Käytiin Oulussa pikaisesti pyörähtämässä, kun Allun pääsykokeet olivat.
Sinne sitä sitten muutetaan elokuussa.

Muutto

Muutettiin torstaina ja loput vielä perjantaina. Avaimet palautettiin samalla perjantaina, joten nyt
meillä ei ole enää omaa kotia!

Tyhjää on...

Makeaa punaviiniä, tämä herkku odottaa minua sitten syksyllä kun valmistun! 

En ole vieläkään saanut kaikkia tämän kevään opintoja suoritettua, mutta jospa ne viimeset saisin ensi viikolla hoidettua pois alta. Ei onneksi ole yhtään vaikeaksi heittäytynyt loppumetrit. Kiitos vain hankalalle opettajalle, joka ei suostunut päästämään minua pikkusen helpommalla. Onneksi ei ole kiire valmistumisen kanssa...

Olen onnellinen

Sinne se nyt meni! Meidän opinnäytetyömme! Tarkastukseen! Aivan uskomattoman uskomaton fiilis!

Katotaan mitä palautetta se sitten saa. SE on eri asia.

Tärkein seikka on kuitenkin se, että SE ON VALMIS!

Suklaapiiras

Viime kuussa sitten saimme vieraaksi äitin ja iskän (päiväseltään) sekä Lurun ja Jussin (yökylään). Koska meillä niin harvoin vieraita käy, olin ihan intopinkeänä leipomassa jotain herkkua. Olin pinnannut Pinterestissä joskus aikaisemmin semmosen tosi herkullisen näköisen suklaahippupiirakan (Chocolate chip cookie pie), jota nyt sitten päätin kokeilla. Resepti on englanniksi ja hankaluutta tuotti mittojen muuttaminen deseiksi. Onneksi minulla on yksi mitta, jossa cup:it on toisella puolella. Sulkuihin olen laittanut noin määrän, tässä tapauksessa voi ajatella, että ½ cup on kukkurallinen 1 dl. Tarkka arvo olisi suunnilleen 1,376 dl

Jos haluat katsoa alkuperäisen reseptin, se on tässä.

Chocolate chip cookie pie

Pohja:

1 ½ cup (n. 4 dl) vehnäjauhoja

½ tl suolaa

2 rkl sokeria

½ cup (n. 1 dl) sulatettua voita

2 rkl kylmää maitoa

Yhdistä kuivat aineet keskenään. Sekoita maito sekä sulatettu voi keskenään ja lisää se kuiviin aineisiin. 

Sekoita hyvin. Painele taikina vuoan pohjalle, myös reunoille.

Täyte:

2 kananmunaa

½ cup (n. 1 dl) vehnäjauhoja

hyppysellinen suolaa

½ cup (n. 1 dl) sokeria

½ cup (n. 1 dl) fariinisokeria

3/4 cup (150 - 180 g) pehmitettyä voita

suklaarouhetta

Vatkaa munat vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää ne vaahtoon pehmitetyn voin kanssa. Sekoita hyvin. Lisää viimeiseksi karkeaksi rouhittu suklaa. Itse käytin kahta eri suklaata, maitosuklaata ja valkosuklaata. Määrä oman maun mukaan. Kaada taikina pohjan päälle.

Paista 160 (325 F) asteessa 55 - 60 minuuttia.

Anna jäähtyä ja tarjoile vaikka vaniljajäätelön kanssa!

Opintoläpinää

Onpas jännää, ensi viikolla aloitan viimeisen harjoittelun Iskelmäviikoilla! Se tarkoittaa sitä, että jään nyt viikonloppuna Kisikselle kaikkine tärkeimpine kamoineni ja vaatteineni. Kieltämättä vähän huono, kun joudun ramppaamaan muutaman viikon Kuopion ja Kisiksen väliä (ja välillä Oulussa), koska opinnot olisi saatava kuosiin ennen lukukauden loppua.

Tällä viikolla oli vikat viinitunnit. Ensi kerralla onkin koetilanne.
Miltäs kuulostaa makea sherry, jossa on sokeria 400g/l ja
muistuttaa ulkonäöltään mämmiä? 

Oppari on aiheuttanut kaikkein eniten harmaita hiuksia, lihasjännitystä, unettomia öitä ja päänsärkyä. Se on niin lähellä, mutta niin kaukana! Laskelmat osoittautuivat hankalammaksi kuin luulimmekaan... Onneksi ilmottauduttiin jo 26.5. pidettävään oppariseminaariin, mikä merkitsee kylmästi vaan sitä, että valmista on oltava 19. päivä. Olen menettänyt toivon koko työn suhteen, mutta jospa se olisi edes kolmosen arvoinen. Toisaalta taas, olisi parempi saada säälipisteitä seikasta, että reston puolella tehdään tuollainen oppari!

Palautin ensimmäistä kertaa elämässäni tehtävän keskeneräisenä. Ei vaan riittänyt enää aika eikä voimat. Siihen Russian Business Environmentin oppimispäiväkirjaan olisi pitänyt etsiä kirja- ja artikkelilähteitä, mutta ne jäivät nyt pois. Jospa silti pääsisin kurssin läpi (hyväksytty/hylätty tais olla arviointi)... Tekemättä olisi vielä syventävän viinitietouden oppimistehtävät, uusi maailma kokonaan ja vanhasta muutama yksittäinen kohta. Ja tietenkin se murheenkryyni Production of tourism activities 1 op. SITTEN.

Sitten aion nauttia elämästäni ja vapaa-ajastani, aivan kuten Pikseli teki eräänä lämpimänä sunnuntaina.

Tällä hetkellä opintopisterekkari näyttää lupaavaa 169 opintopistettä. Kun saan harjoittelun pois alta, teen enää harjoitteluseminaarin ja siinäpä se sitten olisikin. Valmistumista odotellessa! Aika pelottavaa sinänsä... Syksyllä olisi tarkoitus muuttaa Ouluun, mikä osittain motivoi saamaan kaikki mahdolliset jutut tehtyä. Voi rauhassa hakea töitä ja suunnitella koulun jälkeistä elämää!

Tänään meinasi tulla ns. jännäkakka. Kesken tunnin pärähtivät palovaroittimet soimaan ja meidän piti
evakuoitua ulos. Kaikki vähän empi ja mietittiin onko kyse paloharjoituksesta. Ulos päästyämme paloauto tuli pillit
päällä paikalle ja palomiehet lähtivät sisään. No, joku oli keittiössä käräyttänyt pahasti jotain. Väärä hälytys.
ps. huomaa kuvassa kokkiasuinen opettaja selittämässä tilannetta!

wappu

Kynnet

Meidän vapputeemana oli naamiaiset. Minä päätin olla kissa. En ole koskaan osallistunut naamiaisiin (jos improa ei lasketa), joten oli hauska tällätä kunnolla! Aika hyvin taisin onnistua, koska niin monet kommentoi jotain kissa-aiheista...

Nyt oli minun VIIMEINEN opiskelijavappu, hieman haikeat tunnelmat. Oranssit haalaritkin taisivat olla viimeistä kertaa jalassa. Minun opiskelut lähenevät loppuaan uhkaavasti.

Pahoittelen, että en ole ollut kauhean aktiivinen täällä. Koitan saada kaikki loput jutut tehtyä ja ne vievät kaiken vapaa-aikani. Meillä on viikko saada oppari valmiiksi, koska sitten minä lähden tekemään harkkaa, enkä ole Kuopiossa kuin viikonloppuja toukokuussa. Irtisanoin meidän asunnon ja muutamme sitten toukokuun lopussa omien vanhempiemme luokse. Kuopio taitaa olla sen jälkeen nähty! Katotaan mistä löydetään itsemme ensi syksynä!

St. Petersburg

Elikkä lyhyesti: suoritin Russian Business Environment - kurssin, johon kuului opintomatka Pietariin. Tässäpä alla kuvia matkalta. Kaikista pytingeistä en jaksa laittaa kuvia, kun en edes tiedä mitä ne oikein ovat. Jospa tästä kumminkin välittyisi tunnelma matkalta!

Suomen puolella rajalla. Että ootko nyt ihan varma?

Meidän huone

Matka Pietariin oli aika rankka, monta tuntia bussissa ja ei edes nukuttanut. Rajalla asioiminen meni yllättävän kivuttomasti, mutta hieman sydänalassa läpätti nuo jämerän näköiset venäläismiehet. 

Kun päästiin hotellille (Sokos Hotel Vasilievsky), alkoi kunnon sompaileminen. Hotelli oli sitten "parittanut" meidät kahden hengen huoneisiin jo valmiiksi ja etukäteen sovitut jaot eivät olleet hotellille koskaan menneet. Minä olin arpoutunut samaan huoneeseen jonkun moldovalaisen heebon kanssa. Eivät siis olleet edes kehdanneet katsoa tuleeko huoneeseen sekapareja vai ei. No, aikamme soviteltua ja sompailtua pääsimme kaikki omiin huoneisiimme haluamiemme ihmisten kanssa.

vol 2: huone oli todella siisti, ehkä pölyä oli turhan paljon,
nenäni meinasi tehdä tenän heti alkuunsa.

Pietarin ruuhka järkytti minua kaikkein eniten. Ajotyyli ja autojen määrä
on pikkusen erilaista kuin Suomessa. Jännitin koko viisi päivää
ajamista yhdessä bussikuskin kanssa.

varokaa mummoja suojatiellä

Eremitaasi etupuolelta. Käytiin siellä sisällä... Mikä hulppea pytinki!!! Meinasin pyörtyä siitä kaikesta kauneudesta ja
mahtipontisuudesta. Ja oli mukavaa kierrellä oppaan kanssa, ei eksytty ja päästiin tutustumaan sen älyttömyyden
seassa kaikista mielenkiintoisimpiin juttuihin lyhyessä ajassa. Näin ekaa kertaa Picasson ja Matissen maalauksia.

Eremitaasi (tai Talvipalatsi) joen puolelta.

Egyptin tuliaiset

Ihan niinkuin mikään ei Venäjällä olisi suurempaa. Nämä kirkotkin edustavat pikkuisen erilaista tyylisuuntaa ja ajattelua kuin mitä Suomessa. Käytiin tuolla sinisessä (oikea) kirkossa myös sisällä.

Saatiin vähän evästä SH Palace Bridgessä. M&M vai hedelmälautanen?

Meidän hotelli oli sekoitus suomalaista ja venäläistä. Kaikki hotellin ravintolan astiat olivat Iittalaa, aamupalalla
syötiin ja juotiin Teema-astioista. Eipä tullu koti-ikävä. Niin ja aamupalalla sai Oivariinia ja Oltermannia!

Pelmenit - check! Sisällä näissä oli sieniä ja sipulia. Oli namia! Blinit jäi syömättä, kun jos niitä olisi ollut, lisäkkeenä
oli aina kaviaari. 

Vasikkakevätkääryleitä. Repäsin.

Ravintoloissa ei kannattanut ottaa ruokajuomaksi vettä,
koska se maksoi paljon enemmän kuin esim. limppari.

Käytiin muutamilla luennoilla Sokos Hotel Palace Bridgessä ja saimme päivän päätteeksi vielä "kiertoajelun" hotelliin. Aika hieno hotelli muuten oli. Alhaalla oli kuntosali, erillisiä huoneita eri kuntoiluihin (spinning, jooga jne.) ja spa kaikkine herkkuineen. Se spa oli tietenkin kiinni juuri sen viikon, kun oltiin siellä. Käytiinpä vaan ihastelemassa kuinka ihanaa olisi ollut mennä sinne!

Sokos Hotel Palace Bridgen sisäänkäynti oli pikkusen eri luokkaa kuin meidän hotellin. Voi,
kunpa olisimme päässeet majoittumaan tuonne! Taas tärähtänyt Meeri!

Folk-show'ssa. Joka ei siis ollut alkanut tässä vielä. Mutta puitteet olivat aika mahtavat! Kun ei yleensä
harrasta tällästä matkaillessaan, niin olipahan kokemus. Canape-buffetin aikana sai taistella japanilaisten mummojen ja
papparaisten kanssa. Kuoharia saatiin ja just maistettua kaikkia valikoimassa. Toivottavasti saitte mahan täyteen!!!

Aika hulppee meininki. Ei sitä Suomessa ole tällaseen tottunut, joten tuntui ensimmäiset hetket, että
silmät tippuu päästä. Matkustin välittömästi ajassa taaksepäin. Soittivat vielä kaiken
lisäksi klassista musiikkia ihan oikeesti (kuvassa vasemmalla).

Uskaltaa jo vähän hymyilläkin, kun tietää ettei ne
sinua nyt ainakaan siitä vie mukanaan! Ja kassi
turvallisesti kainalossa.

Siellä sitä pällisteltiin!

Takana Vaslilievsky-saari

Vika ilta, lähettiin "viimeiseltä illalliselta". Eka ilta kun nähtiin Pietari iltavalaistuksessa.
Muina iltoina oltiin niin väsyneitä, että oltiin aikasin nukkumassa ja hotellilla.

Olispa tosi kiva asua tuollasessa kerrostalossa Pietarin raja-alueella. Laskin, että tuossa
on ainakin 22 kerrosta. Ja yleensähän vedentulo on kaupungissa huono, joten kattohuoneistoon
ei varmaan tuu vettä ollenkaan...

Takasintulomatka ei sitten naurattanut enää yhtään. Ei ollu eväitä (koska en halunnut pölliä ruokaa hotellin aamupalalta, vaikka melkein kaikki muut niin näyttivät tehneen) ja matka Lappeenrantaan oli pitkä. Rajalla meni tuskastuttavan kauan Suomen kohdalla ja minulla oli järkyttävä nälkä. Tuntui, että kaikki vaan olivat pysähdyksissä, eikä kukaan edennyt minnekään. Viimeiset 10 minuuttia olivat pahimmat, tunsin ruuan maun jo suussani. Ihan kamalaa! Jäin yksin Lappeenrannan jälkeen ja nukuin ruhtinaalliset 30 minuuttia muiden vetäessä täysiä unia. Ei ole tuntunut matka varmaan koskaan niin pitkälle.

Että semmonen oli meidän reissu Venäjälle. Palautuminen vei pari päivää, olin ihan kamalan väsynyt palatessani kotiin. Erilainen kulttuuri veti mehut kokonaan ja vasta viimeisenä kokonaisena päivänä uskalsi vähän rennommin olla ja kierrellä. Ostin tuliaisena hieman kalliinpuoleisen matrjoshkan.

Pietariin!

Ja kappas vaan, miten nopeasti aika onkaan kulunut! Huomenna on se hetki, että Pietarin matka on edessä. Kieltämättä jännittää, onhan Venäjästä aika paljon ennakkoluuloja. Meidän matka tosin ei ole mikään pleasure - vaan puhdas business. Se myös omalta osalta lisää paineita, mutta koska matkalla ollaan aika monen muun kanssa, ei tarvitse uskoa omaan osaamiseen.

En osaa pakata!!

Yövymme Sokos Hotel Vasilievsky:ssä. Meillä on käytettävissä ilmaiseksi viereisen Sokos Hotellin spa (saapi nähdä käynkö), joten uikkarit on otettava mukaan. Nähtävyydet käymme läpi bussilla ulkopuolelta ja Eremitaasissa käydään ihan oikeasti. Aamupäivät vietetään suomalaisissa yrityksissä ja kuunnellaan esitykset aiheilla "yritys Venäjällä". On meillä myös kivasti vapaa-aikaa kierrellä kaupungilla ja muuten vain oleskella. 

Jotkut käytännön asiat meinaavat aiheuttaa päänvaivaa, esimerkiksi valuutanvaihto. En uskaltanut jättää asiaa Pietariin murhehdittavaksi, joten ostin netistä valmiiksi 2000 ruplaa. Loput voi sitten vaihtaa paremmalla kurssilla (toivottavasti) Pietarissa ja käyttää tilaisuuden tullen vaikka korttia. Rahaa menee pääasiassa ruokaan, koska se ei kuulu matkan hintaan. Koitan kuitenkin olla aika säästäväinen, jos mitenkään mahdollista!

Palautin mieleen tänään fraaseja ja sanoja venäjäksi, jos joutuu tilanteeseen jossa vastapuoli ei puhukaan englantia. Ravintolafraasit olivatkin aika hyvin jääneet mieleen ja ne ovat varmaan niitä tärkeimpiä. Ei sitten tarvitse koko päivää aamupalan voimalla jaksaa, kun kielimuuri iski ruuan ja minun väliini... Minun on pakko saada maistaa jossain pelmenejä ja blinejä. 

Jospa sitä hengissä pysytään koko matka, perjantaina tullaan takasin. Kolme kokonaista päivää aikaa petrata kieltä ja oppia uusia asioita. Päivitän sitten viikon päästä miten kaikki meni!